Siirry sisältöön

Nuorisotyö kantaa hedelmää myös korona-aikana – Nopea reagointi tilanteeseen pelasti paljon

Pian puolitoista vuotta jyllännyt korona on vaikuttanut merkittävästi kaikkeen nuorisotyöhön: niin nuorisotaloihin, koulunuorisotyöhön, etsivään nuorisotyöhön kuin työpajatoimintaan. Jalkautuva nuorisotyö ja verkossa tapahtuva kohtaaminen saivat nopeasti merkittävän roolin poikkeusaikana.

Vastikään julkaistu nuorisoalan toimijoille tehty kysely kertoo, että nuorisotyössä onnistuttiin reagoimaan koronakriisiin nopeasti.

Valtion nuorisoneuvoston aloitteesta tehdyn selvityksen kohderyhminä olivat erityisesti kuntien nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta, nuorisoalan järjestöt ja nuorisokeskukset

Siirtyminen verkkoympäristöön muutti hetkessä alan käytäntöjä ja samalla myös nuorisotyön tavoittamaa joukkoa.

Korona-aikana toimintaan on saatu mukaan myös uusia nuoria.

Korona on vaikuttanut eri tavoin nuoriin ja se on lisännyt nuorten välistä eriarvoistumista. Nuorille suunnatut palvelut ovat ohentuneet, ja poikkeusolot ovat loitontaneet nuoria palveluista.

Noin puolet kyselyyn vastanneista nuorisotoimijoista kertoo, että heidän tavoittamansa nuorten joukko on muuttunut koronan kestäessä. Samalla kolmannes vastaajista kertoo tavoittavansa alle puolet nuorista, jotka olivat mukana ennen poikkeusaikaa. Toisaalta liki kaksi kolmesta kertoo, että on työskennellyt sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät aiemmin ole nuorisotoimintaan osallistuneet.

Digiloikkaa ja jalkautumista

Koronapoikkeustilan alkaessa ryhmä- ja yksilöpalveluita ryhdyttiin välittömästi suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalisesti. Myös jalkautuvan ja kohtaavan työn muodot mietittiin poikkeusoloihin sopiviksi. Johtoajatuksena oli nuoren kannalta mahdollisimman normaali toiminta.

Erilaiset digitaaliset alustat ja välineet on otettu laajasti käyttöön. Verkossa tapahtuvan toiminta on lisääntynyt merkittävästi. Nuorison parissa tehtävä työ onkin laajentunut perinteisten miljöiden ulkopuolelle, ja jalkautuvan työn määrä on lisääntynyt.

Yhteistyöstä voimaa

Poikkeusajan alkaessa oltiin uuden kynnyksellä, mutta reilun vuoden aikana toimintaan on sopeuduttu. Ainakin jollain tasolla.

JHL:läinen nuoriso-ohjaaja Satu Parviainen kertoo, että Lahdessa jalkauduttiin nuorten pariin viime vuoden keväällä, kun yhteisiä tiloja suljettiin.

− Aloimme tuolloin tehdä yhteistyötä entistä tiiviimmin koulunuorisotyöntekijöiden kanssa.  Saimme pahimpiin kaaostilanteisiin apua myös muiden alueiden nuorisotyöntekijöiltä. Yhteistyöstä sai voimaa tilanteen keskellä, hän kertoo.

Korona ei sittemmin osoittanut toivottuja laantumisen merkkejä ja valo tunnelin päässä alkoi himmentyä. Huumori oli jossain vaiheessa vähissä.

Lähiesimiehenä nuorisotalossa työskentelevä Parviainen kertoo, että työtaakka on lisääntynyt merkittävästi koronan myötä.

− On kuulosteltu jokaista aivastusta ja yskäisyä, kun on pitänyt miettiä sairastumisten varalta lisähenkilökunnan tarvetta. Jatkuva tulipalojen sammuttaminen vie voimia.

− Tasaista tylsää työarkea on kova ikävä. Nyt alkaa olla takki vähän tyhjä, kun mennään jo toista poikkeuskesää kohti, Parviainen toteaa.

Ei isompia paineita poikkeusajasta

Nuorisotyössä on alueellisten koronarajoitusten vuoksi ollut paikkakuntaeroja. Myös Lappeenrannassa nuorisotalot menivät kokonaan kiinni vuosi sitten keväällä, mutta aukenivat jälleen kesäksi.

Syksyllä pystyttiin aloittamaan normaalilla toiminnalla, etäilyyn ja verkkoon siirryttiin taas tämän vuoden tammikuussa.

− Vähän vaihtelua poikkeusaikaan tuli, kun nuorisotilat saatiin jälleen avata viime vuoden toukokuussa. Kesä sujuikin melko normaalilla meiningillä ja järjestimme esimerkiksi työpajoja, nuoriso-ohjaaja Riitta Mikkonen kertaa kotikaupunkinsa edelliskesän nuorten toimintaa.

Kouluvuoden aikana aiheuttivat vaihtuvat etä- ja lähiopetuskäytännöt välillä hieman päänvaivaa nuorisotalotoiminnassa sekä koulunuorisotyön parissa työskentelevälle JHL:läiselle Mikkoselle.

− Etukäteen ei esimerkiksi tiennyt, onko mahdollista mennä koululle. Tai onko rajoitusten vuoksi lupa vain esimerkiksi opettajalla.

Hän toteaa, ettei ole kokenut poikkeuksellista aikaa ja työtehtäviä kovinkaan väsyttävinä. Yksi poikkeus kuitenkin löytyy:

− Oikeastaan ainoa raskaampi juttu on ollut se, kun nuorten pariin jalkautuessa työ muuttuu etsivän nuorisotyön kaltaiseksi.  Ja kun tuolla kadulla ei ole mandaattia kasvattajana, on ainoa keino esimerkiksi pahimmissa suunsoittotilanteissa vain kävellä tilanteesta pois. Muuta ei voi tehdä, Mikkonen kertoo.

Vastaavassa tilanteessa nuorisotalon seinien sisällä ohjaajalla on mahdollisuus kehottaa nuorta poistumaan paikalta.

Kohtaaminen ollut tärkeää myös poikkeusaikana

Vaikka liian moni nuori jäi koronapandemian alettu yksin ja vaille tarpeellisia tukipalveluja, ovat koronan aikana etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan osallistuneiden kokemukset positiivisia.

Etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan osallistui vuonna 2020 kaikkiaan yli 44 000 nuorta ja aikuista. Lähes 7000 kyselyyn osallistuneen vastaukset kertovat, että apuun on oltu tyytyväisiä.

Sovari (Sosiaalisen vahvistumisen mittari) 2020-tulosten mukaan yli 90 prosenttia nuorista koki etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vahvistaneen niin vastaajan henkistä kuin sosiaalista puolta.

Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle arvosanan 4,6 ja työpajatoiminnalle  4,3 (asteikolla 1-5).  Vastanneet kokevat että saadulla tuella on suora yhteys elämänhallinnan vahvistumiseen: kuusi kymmenestä uskoo, että omaan elämään on mahdollista vaikuttaa ja ongelmat ovat selvitettävissä.

Vastaajat pitävät etsiviä nuorisotyöntekijöitä rinnalla kulkijoina, joiden tukeen voi luottaa.

Kyselyyn vastanneista nuorista yli 80 prosenttia arvioi, että ovat onnistuneet etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja omiin avuntarpeisiinsa yhdessä etsivän kanssa. Lähes kaikki vastaajat ovat tyytyväisiä saamaansa tukeen.

Työpajojen valmentautujista yli 80 prosenttia kokee saaneensa valmentajilta tukea huoliinsa.  Myös muilta valmentautujilta saatu vertaistuki koettiin erittäin tärkeäksi.