Koronavuosi nakertanut varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen henkilöstön henkistä työhyvinvointia

Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstö arvioi koronavuoden aikana työkykynsä heikentyneen. Työkyky koettiin huonommaksi enemmän henkisten kuin ruumiillisten vaatimusten osalta. Kokemuksissa oli jonkin verran eroja varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen välillä.

Osana Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien seurantaa ja arviointia tehtiin vuoden 2020 aikana varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle kysely, joilla selvitettiin henkilöstön kokemuksia työpaikkansa liikunnallisesta toimintakulttuurista.

Yhtenä kyselyn teemana oli henkilöstön työkyky työkyky ja kokemukset hyvinvoinnin edistämisestä työpaikalla.

Henkilöstökyselyn tulokset kertovat, että yli vuoden kestänyt koronapoikkeusaika ja siihen liittyvät erilaiset rajoitukset ja suositukset sekä karanteeni- ja etäopetusjaksot ovat eittämättä vaikuttaneet kasvatus- ja opetushenkilöstön työssä jaksamiseen.

Henkinen puoli koetuksella

Varhaiskasvatuksessa työskennelleiden työkyvyn keskiarvo oli 8,27 asteikolla 0-10. Henkilöstöstä lähes joka viides (19 %) arvioi työkykynsä heikentyneeksi.  Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa työkykyään työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta. Työn ruumiillisten vaatimusten kannalta 16 prosenttia koki työkykynsä kohtalaiseksi tai melko huonoksi, kun luku oli 22 prosenttia henkisten vaatimusten osalta.

Peruskoulujen henkilöstö arvioi työkykynsä aavistuksen varhaiskasvatusta matalammalle: 8,08. Noin joka neljäs (24 %) arvioi työkyvyn alentuneen entisestä.  Kohtalaiseksi tai melko huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta koki joka kymmenes (11 %) ja henkisten vaatimusten kannalta joka neljäs (25 %). Yhden prosentin arvio henkisestä työkyvystään oli erittäin huono.

Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö koki työkykynsä kaikkein alimmas, vastausten keskiarvo oli 7,98. Yli neljännes (27 %) koki työkykynsä heikentyneeksi. Työkykynsä koki kohtalaiseksi tai melko huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten osalta 16 prosenttia ja henkisen puolen kannalta 27 prosenttia. Myös toisella asteella työskentelevistä yksi prosentti arvioi henkisen työkykynsä erittäin huonoksi.

Liikkumallako kohti parempaa työhyvinvointia?

Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -hankkeista vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus. Hankkeilla on edistetty ensisijaisesti lasten ja nuorten liikkumista ja hyvinvointia. Tähän asti henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen on kiinnitetty vähemmän huomiota.

Tehdyn kyselyn mukaan sekä peruskoulujen että toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä noin puolet on sitä mieltä, että heidän oppilaitoksissaan huolehditaan henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Sen sijaan päivittäisessä arjessa hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy heikommin. Tätä mieltä oli 40 % peruskoulujen ja 34 % toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä.

Toisen asteen oppilaitoksissa tilanne on toinen.  Liikkumisen tukeminen on yleistä: 82 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista ja 56 prosentissa lukioista tuetaan henkilöstön omaa liikkumista.

– Henkilöstön hyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat tärkeä edellytys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Liikkuvat -ohjelmien toiminnassa tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten henkilöstön hyvinvointiin ja liikkumisen mahdollisuuksiin, ohjelmajohtaja Antti Blom lupaa.