Kahden kerroksen lapsia – Hallituksen leikkaukset syventävät eriarvoisuutta

Suomessa kasvaa sukupolvi, jonka lähtökohdat elämään eroavat toisistaan yhä räikeämmin. On lapsia, joilla on tukea, turvaa ja mahdollisuuksia unelmiensa toteuttamiseen, mutta yhä useammalla perheellä ei ole tarjota samanlaisia eväitä. Ammattiliitto JHL:n nostaa tuoreessa pamfletissa esiin sen, että hallituksen kurituspolitiikka kasvattaa eriarvoisuuden kuilua entisestään.

Köyhyyden kierre, kaventuvat koulutusmahdollisuudet ja riittämättömät palvelut iskevät kipeimmin lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä. JHL:n pamfletin Kasvun paikka – toivoa ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvointiin mukaan lapsiperheköyhyys ja nuorten pahoinvointi kasvavat hälyttävästi.

Lapset ja nuoret maksavat kovan hinnan

Hallituksen päätökset heikentävät suoraan perheiden toimeentuloa ja arjen turvaa. Asumistuen kiristykset, työttömyysturvan leikkaukset, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja koulutusleikkaukset näkyvät lasten ja nuorten arjessa konkreettisesti.

– On kohtuutonta, että hallituksen säästöjen maksajiksi joutuvat juuri lapset ja nuoret, joiden varaan Suomen tulevaisuus rakentuu, pamfletin kokoamisesta vastanneet JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntijat Sanna Pihakivi ja Sami Haapakoski painottavat.

Köyhtyvät perheet eivät pysty tarjoamaan lapsilleen samoja mahdollisuuksia kuin paremmin toimeentulevat. Näin syntyy selvä jako: toiset lapset kasvavat turvassa ja mahdollisuuksien keskellä, toiset jatkuvan niukkuuden ja esteiden ympäröimänä.

Tuloerokuilu syvenee – tulevaisuus jakautuu kahteen kerrokseen

JHL varoittaa, että Suomi on ajautumassa kohti luokkayhteiskuntaa, jossa köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat entisestään. Tämä jakaa lapset ja nuoret kahteen täysin erilaiseen taloudelliseen todellisuuteen. Hyvinvoivien ja tukea saavien lasten rinnalla kasvaa joukko, jonka opinpolku ja arki täyttyvät jatkuvista esteistä.

Taloudellisen tuen lisääminen vähävaraisille perheille ja yksinhuoltajille olisikin elintärkeää.

Hallitus kaavailee yhteensä 170 miljoonan lisäleikkauksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Vammaispalveluista leikataan 20 miljoonaa, sosiaalihuollosta 100 miljoonaa ja Kelan toimintamenoista 50 miljoonaa euroa.

Seuraukset ovat selkeitä: palveluita ei yksinkertaisesti riitä kaikille, ja esimerkiksi lapsia sekä nuoria kohtaavia aikuisia on liian vähän. Leikkausten myötä järjestöjen toimintaa joudutaan supistamaan, mikä tarkoittaa entistä useamman lapsen ja nuoren jäämistä ilman elintärkeää tukea.

Lapsiköyhyyden kasvaessa muuttuu arki mahdottomaksi

Jo nykytilanteessa lähes 17 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella. Hallituksen leikkaukset, esimerkkinä toimeentulotuen ja asumistuen pienentäminen, lisäävät tätä joukkoa nopeasti. Lapsena koettu köyhyys jättää jäljet aikuisuuteen: terveys- ja mielenterveysongelmia, ulkopuolisuuden kokemuksia sekä haasteita työllistymisessä.

Samaan aikaan hallitus panostaa yksityiseen terveydenhuoltoon ja Kelan korvauksiin, jotka hyödyttävät vain harvoja. Julkiset palvelut, kuten varhaiskasvatus, koulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut, heikkenevät jatkuvasti. Tämä murentaa yhdenvertaisuutta ja kasvattaa eroja entisestään.

– Lapsiperheköyhyys ei ole vain tilastokysymys. Se on arkea, jossa lapset joutuvat luopumaan perustarpeistaan ja kasvamaan jatkuvan niukkuuden keskellä, pamfletissa korostetaan.

Ratkaisu: tukea, turvaa ja palveluja yhdenvertaisesti kaikille

JHL vaatii hallitukselta välittömiä toimia lasten ja nuorten tulo- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Laadukas koulutus, yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä riittävä taloudellinen tuki tulee turvata riippumatta lapsen tulotasosta, asuinpaikasta tai perhetaustasta.

– Hallituksen on aika lopettaa politiikka, joka syventää kuilua ja köyhdyttää perheitä. Suomen tulevaisuus rakentuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin varaan, ja siihen tulee panostaa nyt, painottaa JHL.

Lue pamfletti kokonaisuudessaan JHL:n aineistopankista: Kasvun paikka – toivoa ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvointiin