JHL:n Kaakkois-Suomen alueryhmä: Talous ei pelastu palkkoja halpuuttamalla!

Palkkojen halpuuttaminen heikentää työntekijöiden asemaa ja pahentaa osaajapulaa. Osaaminen ei ole ilmaista, eikä työntekijä kunnantalouden heikkenemisen syy, kirjoittaa JHL:n Kaakkois-Suomen alueryhmä.

Lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet ovat Kaakkois-Suomessa säästöpaineiden keskellä. Lapsimäärän väheneminen pakottaa tarkastelemaan palveluverkkoja ja asukkaiden ikääntyminen taas luo painetta palveluiden tarpeeseen. Tiukentunut taloustilanne velvoittaa hakemaan säästöjä laajemminkin. Näiden paineiden keskellä katse kääntyy usein kaikkein pienipalkkaisimpien työntekijöiden töihin ja tämä jos mikä, on lyhytnäköistä.

Siistijät, ruoka- ja puhtauspalvelutyöntekijät, koulunkäynninohjaajat, ilta- ja aamupäivätoiminnanohjaajat, varhaiskasvatuksen työntekijät, liikuntapaikkojen työntekijät tai vaikka viheralueiden hoitajat tekevät tärkeää työtä, joka näkyy ja vaikuttaa kaikkien asukkaiden ja palvelun käyttäjien arkeen. Samaan aikaan näissä ammateissa tehdään työtä palkalla, jolla tämän päivän Suomessa on vaikeaa tulla toimeen. Puhumattakaan, jos työtä ei tarjota täysillä tunneilla.

Jos näitä palkkoja lähdetään työtä kilpailuttamalla halpuuttamaan, on selvää, että työntekijöiden asema heikkenee entisestään, eikä paikkoihin löydy pysyviä osaajia. Jos työntekijä joutuu turvautumaan työssäkäyvänä toimeentulotukeen elättääkseen itsensä, ei rakenne ole kunnossa eikä näin ainakaan julkisen talouden velka lyhene.

Työvoiman saatavuuden haasteet eivät helpotu, jos palkalla ei tule toimeen

Kun kunnissa ja hyvinvointialueilla lasketaan oman työn kannattavuutta ja verrataan yksityisten tarjouksiin, on syytä muistaa, että hinta on vain hetken tarjouksen mukainen. Kun edullisella tarjouksella päästään sisään, on tilanne harvoin sitä enää vuoden tai kahden päästä.

Palveluiden hinnan vertailussa on myös huomioitava se, että mahdolliset yksityiset toimijat eivät saa alihintaan tai veloituksetta käyttöönsä julkisen toimijan laitteita, laitteistoja, ohjelmia, tiloja tai erikoisosaamista. Myös julkisen valvontavelvollisuus on arvioitava taloudellisesti. Kun hintoja verrataan, on arvo laskettava läpinäkyvästi ja arvioitava todellisia säästöjä.

Työvoiman saatavuudessa erityisesti perusammatteihin on suuria haasteita. Haasteet eivät helpota sillä, että työtä tarjotaan sellaisissa työsuhteissa, joilla ei ole mahdollisuutta tulla toimeen. Ei julkisella, eikä yksityisellä puolella.

Monissa perusammateissa tehdään myös huoltovarmuuden ja potilasturvallisuuden kannalta ratkaisevaa työtä. Tarvitaan osaamista ja tehtäviin sitoutunutta työvoimaa. Osaaminen ei ole ilmaista, eikä työntekijä kunnantalouden heikkenemisen syy. Myös julkisella puolella voidaan työ tehdä kustannustehokkaasti ja omaa osaamista kehittäen, jos vain nähdään omat työntekijät voimavarana eikä kulueränä.

Outi Kuikka, Savonlinna
JHL:n Kaakkois-Suomen alueryhmän puheenjohtaja

Jaana Kilpiä, Lappeenranta
JHL:n liittohallituksen jäsen

Sirpa Hakkarainen, Mikkeli
JHL:n liittohallituksen jäsen