JHL: Maakuntavero ratkaisisi hyvinvointialueiden rahoitusongelmat
Ammattiliitto JHL esittää maakuntaveron käyttöönottoa hyvinvointialueiden rahoitusongelmien ratkaisuksi. Liitto vaatii, että julkisen talouden tasapainottaminen tehdään oikeudenmukaisesti.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström on aidosti huolissaan siitä, miten Suomen hallitus onnistuu kehysriihessään ensi viikolla.
– Hallituksella on haastava paikka samaan aikaan vakauttaa julkista taloutta ja samalla pyrkiä tasoittamaan matalasuhdanteen vaikutuksia kansantalouteen. Tämä johtuu mm. siitä, että leikkausten lisäksi alennetaan verotusta, mikä lisää budjettialijäämää ja pakottaa ottamaan aiempaa enemmän valtionvelkaa.
Ekström pohtii hyvinvointialueiden vaikeaa tilannetta, johon kehysriihi ei ole tuomassa kestäviä ratkaisuja. Hänen mukaansa on valitettavaa, että hallitus sulki ohjelmassaan pois hyvinvointialueiden rahoituksen ratkaisun eli maakuntaveron käyttöönoton.
– Hyvinvointialueiden rahoitus on rakenteellisesti liian alhaisella tasolla. Hallitus tavoittelee lisäsäästöjä ja samaan aikaan palveluntarve kasvaa. Sote kärsii jo nyt työvoimapulasta ja hoivan tarve kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Esimerkiksi yli 80-vuotiaiden määrä lisääntyy kehyskaudella miltei 100 000 hengellä.
Hyvinvointialueiden velan ennakoidaan yli kaksinkertaistuvan kehyskaudella viidestä miljardista yli 11 miljardiin euroon. Niiden rahoitusleikkauksista pitäisi perääntyä ja alueille tulisi antaa pidempi aika alijäämiensä kattamiseen.
Ekström korostaa, että julkinen talous tarvitsee tasapainotusta.
– Se pitää tehdä oikeudenmukaisesti. Taakan täytyy jakautua kaikille osapuolille ja ennen kaikkea enemmän niille, joilla on kantokykyä, tuloja ja varallisuutta enemmän.
JHL esittää noin 1,7 miljardin euron veronkorotuksia, joilla julkista taloutta olisi mahdollista tasapainottaa oikeudenmukaisesti. Mukana on syksyn 2023 veronkevennysten peruutuksia, kuten solidaarisuusveron alarajan palautus.
– Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia verojärjestelmään, kuten listaamattomien yritysten osinkoverotuen leikkaamisen, Ekström huomauttaa.
Valtion tulojen vahvistamisen lisäksi JHL esittää menojen karsimista noin 930 miljoonalla eurolla. Siitä puolet tulee aikalisän ottamisesta kannattamattomassa Länsiradassa. Lisäksi mukana on yksityisen Kela-korvauksen palauttaminen vuoden 2023 tasolle. Näillä keinoilla valtion taloutta olisi mahdollista tasapainottaa oikeudenmukaisesti jopa 2,6 miljardin euron mittakaavassa.
JHL muistuttaa, että valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta todennäköisesti aiheutuu merkittäviä haasteita useiden virastojen toiminnalle ja henkilöstölle.
Liitto toivoo, että julkinen talous ja julkiset palvelut saadaan Suomessa sellaiselle tasolle, jolla lakisääteiset julkiset palvelut saadaan tuotettua kestävällä pohjalla ja hyvinvoivan henkilöstön toimesta.
JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo on kirjoittanut aiheesta myös blogitekstin.
Lisätietoja
Håkan Ekström, puheenjohtaja, 040 828 2865
Samuli Sinisalo, erityisasiantuntija, 040 705 0398