JHL: Hallituksen esitykset heikentävät työsuhdeturvaa ja lisäävät epävarmuutta

Ammattiliitto JHL vastustaa hallituksen esittämiä työelämälainsäädännön muutoksia. Esitykset heikentävät työntekijöiden asemaa, lisäävät epävarmuutta ja siirtävät työnantajariskejä työntekijöiden kannettaviksi ilman hyväksyttäviä perusteita.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtajan Mari Keturin mukaan määräaikaisuuksien vapauttaminen lisää epävarmuutta ja syrjintäriskiä.

– Ehdotus sallia määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi on tarpeeton ja haitallinen. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo laajasti määräaikaisten työsuhteiden käytön. Suomi kuuluu EU:ssa kärkimaiden joukkoon määräaikaisten työsuhteiden määrässä. Uudistus lisää niitä entisestään.

– Määräaikaisuudet kasaantuvat erityisesti naisvaltaisille aloille. Epävarmat työsuhteet heikentävät työntekijöiden toimeentuloa ja elämänsuunnittelua sekä lisäävät raskaussyrjinnän riskiä. Käytännössä määräaikaisesta työsuhteesta tehdään esityksellä pidennetty koeaika.

Keturi arvioi, että uudistus avaa lisää ovea määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiselle.

– Määräaikainen sopimus sallittaisiin ilman perustetta myös tehtävissä, joissa työvoiman tarve on pysyvää. Juuri tätä ketjutusta nykyinen lainsäädäntö on estänyt. Mahdollisuus uusia määräaikainen sopimus kahdesti vuoden aikana ilman perustetta on itsessään ketjuttamista.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen siirtää riskejä työntekijöille

Keturi toteaa, että lomautusilmoitusajan lyhentäminen 14 päivästä seitsemään päivään on perusteeton heikennys.

– Lomautusilmoitusaika on jo nyt lyhyt. Aidosti äkilliset tilanteet, joissa kahden viikon ennakointi ei olisi mahdollista, ovat harvinaisia.

Ilmoitusajan keskeinen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus varautua tulonmenetykseen. Tätä suojaa ollaan nyt heikentämässä, vaikka lomautusmenettelyä on jo nopeutettu aiemmilla lakimuutoksilla. Lomautus on jo nyt työnantajalle joustava keino. uudistus siirtää yrittäjäriskejä entistä enemmän työntekijöille.

– Erityisen ongelmallista on se, että paikallisella sopimisella voitaisiin sivuuttaa työehtosopimusten paremmat määräykset. Tämä murentaa työehtosopimusten asemaa työsuhteen vähimmäisehtojen turvaajana.

Keturi sanoo, että ehdotus poistaa takaisinottovelvollisuus alle 50 työntekijän työnantajilta heikentää vakavasti irtisanottujen työntekijöiden asemaa.

– Takaisinottovelvollisuus estää sen, että tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita käytetään keinona vaihtaa työntekijöitä. Jos velvollisuus poistetaan, työnantaja voi irtisanoa ja palkata tilalle uuden työntekijän ilman velvoitetta tarjota työtä aiemmin irtisanotulle. Riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja osatyökykyisiin työntekijöihin.

– On vaikea perustella, miksi irtisanotulla ei olisi etuoikeutta samaan työhön, jos työvoimantarve syntyy vain muutaman kuukauden kuluttua. Takaisinottovelvollisuuden noudattaminen ei aiheuta työnantajalle merkittävää hallinnollista taakkaa.

Lisätietoja:

Mari Keturi, toimialajohtaja, 050 461 9315