Ammattiliitto JHL: Henkilökohtaisten avustajien työ on sisällytettävä sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalakiin
Ammattiliitto JHL perää henkilökohtaisen avun ottamista sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain piiriin. Henkilökohtaisessa avussa työnantajamalli on laajasti käytetty ja joustavaksi todettu tapa vastata henkilökohtaisen avun tarpeeseen. JHL:n mielestä ei voi kuitenkaan olla mahdollista, että yksi työntekijäryhmä jäisi kaiken valvonnan ja suojelun ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain uudistus on meneillään. Ammattiliitto JHL pitää lakiesitystä pääosin kannatettavana. Vakavimpana puutteena JHL pitää sitä, että lakiesityksessä vammaisten henkilökohtaiset avustajat, jotka toimivat ns. työnantajamallin mukaisessa työsuhteessa suoraan avustettavaan henkilöön on jätetty lakiesityksessä kaiken valvonnan ulkopuolelle.
– Kyseessä on keskeinen ongelma työntekijän työturvallisuuden ja oikeusturvan kannalta ja sitä kautta myös vaikutus asiakasturvallisuuteen. JHL pitää välttämättömänä, että myös henkilökohtaisten avustajien työ otetaan valvonnan piiriin, JHL:n lausunnossa kirjoitetaan.
Välttämättömyyttä JHL perustelee sillä, että henkilökohtainen avustaja voi toteuttaa vaativiakin hoidollisia toimenpiteitä ilman mitään hoitoalan koulutusta. Koska kyseessä ei ole sote-alan ammattihenkilö, ei valvonta kuulu Valviralle. Ja koska työnantajana on yksityishenkilö ja työtä tehdään tämän henkilön kodissa, ei myöskään AVI voi tehdä työsuojelutarkastuksia näihin työpaikkoihin, koska työpaikka on perustuslain mukaisen kotirauhasuojan piirissä.
Hyvänä asiana JHL pitää mahdollisuutta todeta palveluntuottaja sopimattomaksi, mikäli tällä on aiemmin todettu vakavia puutteita asiakas- ja potilasturvallisuudessa. Hyvä asia lakiesityksessä on myös se, että tarkastuskäyntejä voidaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta.
Riittävät resurssit viranomaisvalvontaan
Lakiesityksessä valvonnan pääpaino on asetettu omavalvonnalle. Viime vuosien aikana nähdyt tapaukset erityisesti vanhustenhoitoyksiköissä ovat osoittaneet sen, että omavalvonta ei ole riittävää eikä se ole käytännössä toiminut. JHL pitää puutteena sitä, että omavalvontasuunnitelman puuttumista tai sen noudattamatta jättämistä ei lakiesityksessä ole sanktioitu.
Viranomaisvalvontaan onkin varattava riittävästi resursseja, jotta valvonta todellisuudessa on mahdollista.
– Erityisesti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä on tarpeen varautua lisääntyneeseen valvontatarpeeseen, JHL:n lausunnossa sanotaan.
Myös nimetön ilmoitus epäkohdista tehtävä mahdolliseksi
Lakiesityksen kirjaus henkilöstön epäkohtien ilmoitusvelvollisuudesta ei ole liiton mielestä sellaisenaan riittävä. Kirjaus, että ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ei ole millään muotoa riittävä. JHL:n mielestä tähän lakikohtaan on lisättävä se, että henkilöstöllä on mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista nimettömänä. Näin varmistetaan se, että epäkohdat voidaan nostaa esiin ilman pelkoa oman työpaikan menettämisestä tai muista vastatoimista.