Hallituksen on peruttava nuorten kyykyttäminen – työmarkkinat eivät korjaannu nuorten oikeuksia polkemalla
Hallitus loi kehysriihessään nuorista Suomeen suoranaisen paarialuokan. Riihessä päätettiin, että nuoria voi palkata määräaikaisiin pätkätöihin ilman perusteita. Samalla pienille yrityksille annettiin helpompi mahdollisuus irtisanoa työntekijöitä henkilökohtaisista syistä. Toimet ajavat nuoria syrjäytymiskierteeseen.
Hallitus sopi huhtikuussa kautensa viimeisen julkisen talouden kehyksen. Tuotos on vetänyt sanattomaksi.
Maan hallitus sai sovittua hallituskautensa viimeisen julkisen talouden kehyksen. Aika sanattomaksi on vetänyt tuotos. Suomeen luotiin nuorten paarialuokka, vaikka hallitus on hokenut hokemistaan, että nuorissa on tulevaisuus.
Hallituksen jättipotti nuorille riihestä oli, että alle 30-vuotiaiden palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin helpotetaan. Toiseksi huomenlahjaksi nuorille Sipilän hallitus tarjoili erillisellä lailla yrityksille helpotusta irtisanomisiin alle 20 hengen yrityksissä. Suomeksi: jos naama ei miellytä, sä saat potkut.
Ennen riihen alkua hallitus toi julkisuuteen huolen siitä, että vauvojen määrä Suomessa laskee jo seitsemättä vuotta ja väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Ministereiden piti miettiä tosissaan, miten suomalaiset saadaan tekemään lisää lapsia. Hetken nuorissa kyti toivonkipinä tulevaisuudesta ja silmissä vilisi kauniita kuvia turvatusta toimeentulosta.
Toisin kävi. Riihen tuloksissa pääoman etu jyräsi nuorten yli. Pätkätyöt ja jatkuva epävarmuus työpaikasta uhkaavat ajaa monet nuoret syrjäytymiskierteeseen. Tarkoitus kai oli ehkäistä syrjäytymistä, ei lisätä sitä.
Mielestäni nuorilta vietiin usko tulevaisuuteen ja omaan elämänhallintaan mitä röyhkeimmällä tavalla. Hallituksen tädit ja sedät näyttivät nuorille kaapin paikan yhteiskunnassa. Teoillaan he julistavat, että tulevaisuus on yli viisikymppisten.
Hallitus tekee jälleen uuden virhearvion, jos se olettaa, että nuoret ovat vaaraton kohde. Nuoret tiedostavat, että hallituksen politiikka ajaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Nuorilla on joukkovoimaa ja selvä näkemys siitä, miten asioita tulee edistää yhteiskunnassa. Veikkaan, että hallitus näkee vielä nuorten vastareaktion, tavalla tai toisella.
Hallitus on moneen kertaan yrittänyt kävellä perusoikeuksin ja perustuslain yli. Niin se näyttää tekevän nytkin, kun se haluaa heikentää yhden ikäryhmän eli nuorten asemaa työmarkkinoilla. Monet lainsäädännön ja työmarkkinoiden asiantuntijat ovat tuominneet nuoriin kohdistuvat heikennykset mahdottomiksi, koska ne ovat ristiriidassa perustuslain ja yhdenvertaisuuslain kanssa.
Hallitukselle valkenee nopeasti, että nuoret eivät ole laiskoja taivaanrannanmaalareita. Nuoret haluavat ihan tavallisia asioita – opiskella, käydä vakituisessa työssä, hankkia asunnon, perustaa perheen.
Hallitus tuntuu tekevän politiikkaa kärjistetyn mediajulkisuuden perusteella. Julkisuudessa kulkee jatkuvasti kertomuksia miehistä, jotka ovat syrjäytyneet eivätkä halua perustaa perhettä, nuorista jotka elää työttömyyskorvauksella ja joille ei työ kelpaa, nuorista naisista, jotka haluavat olla yhteiskunnan varoilla kotona lasten kanssa. Hallitus tekee mielikuvapolitiikkaa, jolla ei anneta nuorille oikeaa mahdollisuutta päästä leivän syrjään kiinni. Nyt olisi mahdollisuus saada julkinen talous tasapainoon, kun nuoret lähtisivät tienaamaan mammonaa ja korjaamaan vääristynyttä huoltosuhdetta. Hallitus tärvelee tämän mahdollisuuden nuoria kyykyttämällä.
Suomessa on pian edessä eduskuntavaalit ja mahdollisesti myös maakuntavaalit. Ne saattavat heikentää demokratiaan osallistuvien määrää entisestään. Tai sitten eivät. Jokaisella kansalaisella on edelleen yksi ääni. Oletan, että nuoret tulevat vahvana joukkona vaaliuurnille ja näyttävät yhteiskunnalle kaapinpaikan. On muitakin poliittisia ryhmiä, joilla on tiedossa, että nuoriin panostamalla korjataan nykyinen Suomen tulevaisuuskuva paremmaksi.