Siirry sisältöön

Kyynärpäätaistelua käsidesistä ja maskeista? Hoitoalan ammattilaisten turvallisuus varmistettava!

– Merja Hyvärinen

Työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava myös - ja erityisesti - poikkeustilanteessa. Koronaepidemian keskiössä olevat, etulinjassa työskentelevät hoitajat eivät saa joutua riskeeraamaan omaa terveyttään ammattinsa vuoksi.

MTV Uutiset kertoi 24.3.2020 koronaepidemiaan liittyvistä vakavista työsuojelun puutteista. Useat hoitajat eri puolilta Suomea ovat kertoneet MTV:lle, että heillä on pulaa suojavälineistä, käsidesistä ja käsineistä. Koronavirustesteihin ei pääse joko ollenkaan tai suurella viiveellä. Sote-henkilöstöllä on vaikeuksia päästä työterveyshuoltoon, jos he epäilevät saaneensa tartunnan. Vakavia puutteita on  myös toimintaohjeissa, joita on annettu sairaaloiden henkilökunnalle liittyen koronavirustartunnalta suojautumiseen sekä viruksen leviämisen estämiseen sairaalan sisällä.

Viime viikolla Suomen hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen. Tämä mahdollistaa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, pelastustoimessa, hätäkeskuksissa ja poliisitoimessa toimivien kohdalla poikkeamisen palvelussuhteen ehdoista ennennäkemättömällä tavalla. Esimerkiksi  ylityöhön ei tarvita työntekijän suostumusta ja työtä voidaan teettää ilman työaikalaissa säädettyjä ylityön enimmäismääriä. Tämä tilanne kuormittaa jo entisestään niukilla resursseilla toimivaa terveydenhuoltoalaa, jolle on viime vuosina ollut tyypillistä supistaa henkilöstöresursseja siitä huolimatta, että hoidettavien määrä on lisääntynyt ja hoitoisuus on kasvanut huimasti. Työn kuormittavuutta lisää suuresti nyt myös pelko omasta sairastumisesta ja läheisten mahdollisesta altistamisesta.

Vaikka huolimatta, että valmiuslain nojalla  muun muassa terveydenhuollossa toimivien oikeuksia palvelussuhteessa on valtiovallan toimesta väliaikaisesti heikennetty, ei työnantajan työsuojelusäännöksiin perustuvaa vastuuta huolehtia työntekijöidensä työturvallisuudesta ole millään tavalla loivennettu. Samat työsuojeluvelvoitteet, jotka sitovat työnantajia myös niin sanotuissa normaalioloissa, ovat näissä näissä poikkeusoloissa jopa korostuneet.

Työturvallisuuslaki säätää ankaran vastuun työnantajalle huolehtia siitä, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työn johdosta. Työnantajalla on velvollisuus myös huomioida työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet töitä ja työoloja järjestäessään.

Nämä velvollisuudet korostuvat tilanteessa, jossa työntekijät, jotka eivät voi jäädä turvalliselle kotisohvalle etätöitä tekemään, ovat keskellä vaaravyöhykettä ja jatkuvan altistuksen alaisina. Näiden henkilöiden keskuudessa on myös lukuisia työntekijöitä, jotka joko itse tai heidän perheenjäsenensä kuuluvat riskiryhmään. Heidän kohdallaan työnantajalla on erityisen kovat velvoitteet huolehtia siitä, etteivät he työnsä johdosta sairastu tai altistu koronavirukselle.

Suojautuminen kosketus- ja pisaratartunnoilta suojavälineillä on keskeinen perusvaatimus terveydenhuoltotyössä normaalioloissakin. Asianmukainen suojautuminen korostuu entisestään nyt käsillä olevassa tilanteessa, jossa olemme kasvotusten kosketus- ja pisaratartunnalla helposti leviävän yleisvaarallisen tartuntataudin kanssa. Emme voi mitenkään hyväksyä tilannetta, että oman terveytensä ja pahimmassa tapauksessa henkensä likoon laittavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat tekemään työtään puutteellisilla suojavälineillä tai jopa ilman mitään suojia.

Viime päivinä olemme kuulleet paljon kertomuksia sairaanhoitajien tilanteesta. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että samalla tavalla altistusvaarassa meillä työskentelee valtava joukko myös muita työntekijöitä. Esimerkiksi kotiin vietävien palveluiden, asumispalveluiden ja varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät ammattilaiset saattavat olla tilanteessa, että heidän työpaikallaan ei ole varauduttu juuri mitenkään tältä pirulliselta tartuntataudilta suojautumiseen.

Mitä työnantajien sitten tulee nyt tehdä?

Työnantajien on hankittava riittävä määrä oikeanlaisia hengityssuojaimia, essuja, visiireitä, käsineitä ja muita tarvittavia suojavälineitä. Oleellisen tärkeää on myös huolehtia työntekijöiden perehdyttämisestä niiden oikeaan käyttöön, muun muassa turvalliseen riisumiseen. Jokaisen työnantajan edustajan on tajuttava, että kyse on KERTAKÄYTTÖSUOJAIMISTA. Niitä ei käytetä missään oloissa kuin kerran. Nyt ei ole oikea aika eikä paikka säästöjen hakemiselle, vaan kyse on ihmisten terveyden ja hengen suojaamisesta.

Toiseksi jokaisella työpaikalla tulee viimeistään NYT päivittää vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronavirusepidemia huomioiden. Päivityksen pohjalta työnantajan on laadittava selkeät ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyen. Esimerkiksi sairaalassa tulee miettiä ja toteuttaa keinoja, joilla voidaan estää tartuntojen leviäminen sairaalan eri osista toisiin.

Jos koronaviruksen johdosta päivitetty riskien arviointi osoittaa, että riskiryhmään kuuluva työntekijä ei voi terveyttään tai henkeään vaarantamatta jatkaa nykyisissä tehtävissään, hänelle tulee pyrkiä järjestämään väliaikaisesti sellaisia tehtäviä, joissa tartuntariskiä ei ole tai se on mahdollisimman pieni.

Työn tauottamista näissä äärimmäisen haastavissa ja kuormittavissa oloissa tulee lisätä, ellemme halua hoitohenkilöstömme palavan loppuun. Riittävillä tauoilla varmistetaan se, että työntekijät pääsevät pesemään käsiään säännöllisesti sekä vetämään happea pitkiksi venyvien työpäivien sisällä. Kuormittumisen ennaltaehkäisy huolehtimalla palautumisesta on nyt äärimmäisen tärkeää ja myös työnantajan lakisääteinen tehtävä.

Siitä huolimatta, että elämme hyvin poikkeuksellisissa oloissa, työnantajan edustajien on syytä pitää korvan takana, että työturvallisuusvelvollisuuksien laiminlyönti on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi. Nyt ei ole kyse siis asiasta, josta esimiehet voivat huolehtia, jos ehtivät muilta kiireiltään vaan kysymys on aivan olennaisesta työnantajan tehtävästä ja sen kunnollisesta hoitamisesta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja varautuu ennalta työstä aiheutuvien vaarojen ehkäisemiseen. Liian vähäiset määrät suojavälineitä tai niiden kokonaan puuttuminen kertoo, ettei tässä tehtävässä ole nyt oikein onnistuttu kaikilla työpaikoilla.

Parasta aikaa epidemian keskiössä hektisimmin työskentelevät ovat pääasiassa julkisen sektorin, erityisesti kuntien, palveluksessa. Työantajien tulee toimia nyt välittömästi niin, että ammattilaisemme voivat tehdä turvallisesti työnsä tämän viheliäisen epidemian taltuttamiseksi. Se ei onnistu ilman asianmukaisia suojavälineitä sekä pääsyä ohituskaistalta koronavirustesteihin!

Näemme paljon kannanottoja siitä, että olemme kaikki tässä tilanteessa yhdessä. Niin olemmekin, mutta osa meistä huomattavasti konkreettisemmin kuin toiset. Näiden eturintamassa olevien turvallisuus ja suojeleminen täytyy olla myös heidän työnantajansa ykkösprioriteetti!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*