Siirry sisältöön

Caru muistutus yhteisten palvelujen markkinaehtoistamisesta

– Jarkko Eloranta

Tämän viikon kova talousuutinen on ollut sähkön siirtohinnan rajut korotukset. Erityisesti julkisuuden tikun nokassa on ollut verkkoyhtiö Caruna, joka nostaa sähkön siirtohintojaan keskimäärin 35 %. Hinnankorotus on raju, ja yksittäisellä asiakkaalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa tai itkeä ja maksaa. Verkkoyhtiöthän ovat luonnollisia monopoleja toiminta-alueellaan ja asiakkaalla ei ole mahdollisuutta kilpailuttaa ja vaihtaa verkkoyhtiötään. Alueella on vain yksi sähköverkko ja kiinteistöihin tulee vain yksi johto ja vaihtoehtoja ei näin ollen ole. Sähkön tuotantoyhtiön sen sijaan voi kilpailuttaa.

Fortum myi sähköverkkonsa pääosin ulkomaisten pääomasijoittajien omistamalle Carunalle vuonna 2013 kauppahinnan ollessa 2,55 miljardia euroa. Nyt Caruna rahastaa kauppahinnan kuluttajilta takaisin korkojen kera. Kuvio on tyypillinen yhteisten ja välttämättömien palvelujen myynneissä ja yksityistämisissä. Jo kertaalleen veronmaksajien tai palvelujen käyttäjien maksamat palvelut ja infrastruktuuri maksatetaan heillä toisen kerran ostajan toimesta.

Carunan tapauksen karmaisevuutta lisää se, että yhtiö ei juurikaan maksa voitoistaan veroja Suomeen. Rahat kulkevat konsernin sisäisen lainan korkomaksuna Hollantiin ja Suomi jää nuolemaan näppejään. Vuonna 2014 voittoa tuli yli 50 miljoonaa, mutta veroja Suomeen maksettiin vain 1,6 %. Konsernin sisäisillä toimilla suomalainen toiminta käännettiin tappiolliseksi ja näin veroja Suomeen ei tarvinnut maksaa. Hollanti taas on tunnettu EU:n sisäinen veroparatiisi, joka tekee monikansallisten yhtiöiden kanssa anteliaita verosopimuksia.

Fortumin sähköverkon myynnin yhteydessä silloinen pääministeri Jyrki Katainen vakuutteli, että sähkön siirtohinnat eivät tule nousemaan, koska toimintaa kontrolloidaan tiukasti. Valvova viranomainen voi puuttua ylisuuriin voittoihin, mutta vasta jälkikäteen. Sen lisäksi pääoman enimmäistuotoksi on laissa asetettu 5 prosenttia. Tällä on haluttu estää ylisuuret voitot ja hinnankorotukset. Voittoahan Caruna ei ole juurikaan tehnyt, koska konsernin sisäisellä lainalla toiminta on painettu tappiolliseksi. Lainan korko on 8,5 prosenttia eli reilusti lain määräämään enimmäistuottoa suurempi.

Se mitä Suomessa tässä asiassa tapahtuu, ei ole mitenkään poikkeuksellista Euroopan eikä maailman mitassa. Julkisten, yhteisten palvelujen yksityistäminen ja markkinoille siirtäminen on usein johtanut tilanteeseen, jossa kuluttajien ja veronmaksajien kustannukset ovat rajusti nousseet ilman, että viranomaisilla tai poliitikoilla on tosiasiassa keinoja puuttua asioihin. Moraalista paheksuntaa ja jälkikäteistä kontrollia tehdään, mutta erilaisin järjestelyin yhtiöt kykenevät voittonsa piilottamaan ja verotkin samassa yhteydessä välttämään.

Nyt Sipilän hallituksen toimesta halutaan entistä enemmän siirtää julkisia palveluja markkinoiden hoidettavaksi. Näin on vaikkapa raideliikenteessä ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat ovat kymmeniä miljardeja ja siellä yksityiset toimijat näkevät valtavan markkinapotentiaalin. Jälleen kerran toivoisi, että ennen massiivista ulkoistamis- ja yksityistämisvyöryä mietittäisiin ja arvioitaisiin, mitä seurauksia sillä on pitkällä aikavälillä.

Kuinka suuri on riski hintojen nousun, verojen kiertämiseen ja julkisen, demokraattisen kontrollin menettämiseen? Ja on muistettava, että kun päätös on kerran tehty, niin paluuta takaisin ei ole. Senkin takia asiaan on suhtauduttava suurella vakavuudella ja erittäin suurella harkinnalla. Ja jos tasavallan hallituksella ei sitä ole, niin pitäisikö kansalaisten aktivoitua jo nyt. Eikä vasta jälkeenpäin, kuten Carunan tapauksessa.

Kommentit

  1. Nyt alkaa pienituloisen (20’000e/vuosi hankkiva) pääkaupunkiseudun ihmisen toimeentulon kipuraja ylittyä:
    Carunan sähkönsiirtohinta nousee ja vaihtoehtoja ei ole,
    vaikutus minulla (17’000kWh/v) n.250e/vuosi.

    Jos 1.sairaspv menee palkattomaksi ja jatko 80%palkalla: vaikutus minulla, joka sairastan tosi vähän n.5-8pv vuodessa juuri näitä yksittäisiä migreeni tms. poissaoloja,
    vaikutus minulla n.400-650e/vuosi.

    Ja jos ne lomarahatkin menee, niin siinähän sitten meni jo yhden kuun palkka vuodessa kokonaan, ja suuntana varmaan sossu, kun ei ole enää mistä säästää…

    Minulla lakaa mennä motivaatio olla aktiivinen työssäkäyvä osa tätä yhteiskuntaa…

  2. Yhteiskunnalle tärkeiden infrastruktuurien yksityistämisestä ei ole opittu mitään. Edellisetkin ovat menneet pahasti mönkään.
    Soneran yksityistämisessä valtion omistusosuus putosi epäonnistuneiden Saksan UMTS- kauppojen yhteydessä. Samassa yhteydessä meni viranomaiskäyttöön rakennettu turvavarmistettu radioverkko ruotsalaisomistukseen. Moka paikattiin kaikessa hiljaisuudessa perustamalla uusi yhtiö viranomaisviestintää hoitamaan. Se maksaa kallista vuokraa Soneran tiloissa olevista laitteistaan.
    Ylen jakelutekniikka rakennettiin vuosikymmenien aikana lupamaksurahoilla. Yle pakotettiin myymään tämä valtakunnanlaajuinen verkko Ranskalaisille, nyttemmin omistus on veroparatiiseissa. Vuodenvaihteessa YLE joutui ottamaan ison askelen taaksepäin kehityksessä eli luopumaan haja-asutusalueiden HDTV- jakelusta. YLE-verosta ei riitä varoja palvelujen ostamiseen veroparatiisiyhtiö Digitalta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*