Nyt on aika puolustaa luontoa ja allekirjoittaa adressi!
Luontokatoa jarruttava lainsäädäntö on vaarassa kaatua Euroopan unionissa. Suomella on vielä aikaa valita puolensa oikein ja asettua puolustamaan sääntöjä, joilla halutaan tehdä parempi tulevaisuus luonnolle ja sitä kautta myös työntekijöille.
2020-luvun loppupuolella kaupungin puistotyöntekijä saattaa pohtia työpäivänsä aikana tällaista:
”Kaupungin puistoihin pitäisi näemmä istuttaa lisää puita. Minkähänlaiset puut täällä parhaiten kasvavat jatkossa, vieläkö kannattaisi pistää havupuita? Pitäisi olla semmoista lajia, että kasvaa ja viihtyy, vaikka tänne tulisikin vielä lämpimämmät kesät. Olisiko sittenkin lehtikuusi hyvä, josko se viihtyisi vanhojen puiden kaverina? Pitäisiköhän näistä käydä joku kurssi, kun töitäkin piisaa.”
Puistotyöntekijän tehtäviin saattaa nimittäin tulevaisuudessa kuulua myös kaupunkien viheralueiden riittävyydestä huolehtiminen EU-säädösten nojalla, mikäli EU:n niin kutsuttu ennallistamisasetus tulee voimaan.
Ennallistamisasetus suojelee luontoa
Luontokato on aikakautemme suurimpia haasteita, ilmastonmuutoksen ohella. Ennallistamisessa on kyse luonnon tilan parantamisesta. Ennallistamisasetus tarkoittaisi EU-maille velvoitetta suojella luonnon monimuotoisuutta.
Toimenpiteitä tulisi toteuttaa erilaisissa ympäristöissä kuten metsissä, tuntureilla, vesistöjen yhteydessä, maaseudulla ja kaupungeissa. Puistotyöntekijämme saisi osaltaan toimia sen eteen, että myös tiheämmin asutetuilla alueilla on tietty määrä puistoja ja puita.
Ennallistamisasetuksen kohtalo on epävarma, sillä osa EU-maista on muuttanut kantaansa siihen. Myös Suomi on kevään aikana kertonut vastustavansa asetusta. Perimmäiseksi syyksi on mainittu asetuksen tuottamat kustannukset.
EU-kokous kesäkuussa – vielä ehdit vaikuttaa!
EU-maiden ympäristöministerit kokoontuvat päättämään ennallistamisasetuksen kohtalosta 17. kesäkuuta. Vielä on mahdollista saada jäsenmailta riittävä tuki asetukselle, ja Suomi voi yhä kannattaa asetusta.
Jos kannatat ennallistamisasetusta, voit edistää asiaa muun muassa kirjoittamalla adressin asetuksen puolesta, ja jakaa sitä eteenpäin verkostoissasi.
Allekirjoittamalla adressin vaadit, että Suomen hallitusta puoltaa asetusta kesäkuussa.
Miten luonnon tila vaikuttaa JHL:n jäseniin?
Miksi tämän pitäisi kiinnostaa JHL:n jäsentä? Ensimmäinen näkökulma on globaali: kenenkään ei ole hyvä elää tai työskennellä heikkenevissä ilmasto- ja luonto-olosuhteissa.
Ongelma on yhteinen kaikille. Sen ratkaisemiseksi tarvitsemme suuren mittakaavan toimenpiteitä , jotka koordinoidaan yhdessä. Ne myös pakottavat meidät toimimaan tilanteen parantamiseksi. EU ja muut kansainväliset yhteisöt voivat rakentaa yhteisiä pelisääntöjä, jotka tuovat vakautta ja ennakoitavuutta.
Toisaalta meidän tulee katsoa asiaa JHL-linssien läpi, sillä se on ammattiliiton tehtävä. Silloin puhumme siitä, mitä ennallistamisasetus toimenpiteineen tarkoittaa jäsenillemme ja ammattiliiton toimintaympäristölle. Luontokatoa hillitsevät toimet näkyvät elinympäristöissä ja osin myös työnkuvissa, kuten puistotyöntekijällämme.
Kenenkään ei ole hyvä elää tai työskennellä heikkenevissä ilmasto- ja luonto-olosuhteissa
Toimilla olisi vaikutuksia moneen muuhunkin alaan, esimerkiksi ruoantuotantoon, maatalouteen ja metsäalaan. Vaikutukset näkyisivät myös kaupunkien rakentamisessa ja kunnossapidossa. Julkiselta sektorilta vaadittaisiin nykyistäkin enemmän osaamista ja yhteistä suunnittelua. Asetuksen toimeenpano vaatii eittämättä sekä työntekijöitä, lisärahoitusta että monia muutoksia nykyisiin käytäntöihin. JHL:n on oltava hereillä, kun näitä muutoksia suunnitellaan.
JHL on teettänyt vuonna 2021 laajan selvityksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista työelämään.
Hidastelu maksaa
Vieläkin merkittävämpää on, mitä tarkoittaisi se, ettemme tee mitään.
Jos ilmasto- ja ennallistamistoimet jätetään väliin tai niitä tehdään hidastellen, luonto, yhteiskunta ja ihmiset kuormittavat. Lopulliset kustannukset ovat luultavasti vielä suuremmat kuin siinä tapauksessa, että toimeen ryhdytään ajoissa.
Onnistuneet toimenpiteet parantavat luonnon kestokykyä ilmastonmuutosta ja säiden ääri-ilmiöitä vastaan. Ihmiset voivat paremmin, kun kaupungit ja luonto heidän ympärillään ovat vehreämpiä. Päätöksiä ei pidä tehdä pelkästään sen perusteella, mitä toimenpiteet maksavat. Ei ole olemassa mitään vaihtoehtoa, jossa Suomi ja muu maailma säilyisivät täysin ennallaan. Vaihtoehtoja on siinä, kuinka nopeasti ja johdonmukaisesti tartumme toimeen ilmaston ja luonnon parantamiseksi.
