Miksi ihmeessä siivous halutaan ulkoistaa?

Yksityiset firmat eivät pysty siivoamaan julkisia tiloja sen halvemmalla kuin esimerkiksi kaupunkien työntekijät. Kun siivouksessa tuijotetaan vain hintaa, tingitään työehdoista ja työn laadusta.
Olen pitkään pohtinut, miksi kunnat ja muut julkiset työnantajat tahtovat ulkoistaa siivouksen.
Yleisin syy tuntuu olevan raha. Siivouksesta haetaan säästöjä ja samalla unohdetaan, miksi siivousta tarvitaan. Kouluja, virastoja, kirjastoja ja liikuntapaikkoja siivotaan, jotta ne olisivat käyttäjille hyvässä kunnossa.
Ulkoistamisessa käy usein niin, että ostaja ei saa, mitä uskoi tilaavansa. Siivous ei toimi toivotulla tavalla, koska sopimuksista on karsittu kaikki ”ylimääräinen” työ, jota omat ammattilaiset ovat tehneet.
Ulkoistaminen johtaa helposti siihen, että laadunvalvontaan kuluu valtavasti työaikaa. Jos siivouksen tulos ei miellytä, edessä on valituksia ja reklamaatiota. Lopulta tilaaja kinaa yrityksen juristiarmeijan kanssa siitä, mitä tulikaan tilattua ja mitä virheiden korjaaminen maksaa.
Halpa hinta käy kalliiksi
Olisi kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon tilaaja käyttää työaikaa valitusten tehtailuun ja mitä tämä kaikki lopulta maksaa. Tätä ei edes haluta laskea, koska se saattaisi ulkoistuspäätöksen sekä sen valmistelleen viranhaltijan epäedulliseen valoon.
Monesti kilpailutuksissa haetaan halvinta mahdollista hintaa ja se näkyy kilpailutusehdoissa. Siivousfirmat eivät tee tarjouksia, joissa ne jäisivät itse tappiolla. Miten on mahdollista, että yritys tekee samat työt halvemmalla mutta yhtä hyvin kuin esimerkiksi siivouksen ulkoistanut kunta? Kysymys on sarkastinen: ei kukaan usko, että se olisikaan mahdollista.
Siivouksen laatu kärsii väistämättä, kun tarkoituksena on säästää. Pidemmän päälle tämä tarkoittaa, että toimitilat ovat entistä huonommassa kunnossa ja niiden korjauskustannukset kasvavat. Myös tilojen käyttäjät voivat huonommin, kun siivouksesta nipistetään.
Kun siivouksen hinta painetaan alas, kilpailua käydään siivoustyön ammattilaisten työehdoilla. Suurimman kilpailuedun saa yritys, joka tarjoaa surkeimmat työehdot. Äärimmillään tämä johtaa ihmiskauppaan (Helsingin Sanomat 5.7.2020, juttu on maksumuurin takana) jossa siivoojat tekevät töitä vuorotta, nukkuvat siivouskohteiden nurkissa ja työnantaja jättää palkat maksamatta. Esimerkiksi Vantaalla kaupunki irtisanoi elokuussa 2020 SMC Palveluiden kanssa tekemänsä siivoussopimuksen. (Helsingin Sanomat 12.8.2020, juttu on maksumuurin takana) SMC palvelut on viranomaisten mukaan riistänyt työntekijöitään toistuvasti.
Koronakriisi on entisestään korostanut ulkoistamisen ongelmia. Suomi elää poikkeuksellista aikaa ja siivousta pitäisi tehostaa nopeasti monessa paikassa. Tämä ei onnistu, koska kilpailutuksessa siivouksen määrä on laskettu minimiin. Kaikki muutokset maksavat, eikä omasta tuotannosta ole apua, koska ammattilaiset ovat siirtyneet töihin yksityisiin yrityksiin.
Palaan peruskysymykseen: miksi siivous halutaan ulkoistaa? Kysymys ei lakkaa kalvamasta minua enkä ole pitkän urani aikana kertaakaan törmännyt asiallisiin ja kestäviin perusteluihin ulkoistamisen puolesta. Huonoja ja vastuuta pakenevia syitä olen kuullut riittämiin.
Ulkoistaminen ei ole taikatemppu, jolla tehdään tulosta. Organisaatio tekee tulosta, kun johtajat osaavat hommansa ja työntekijöillä on mielekäs työ, johon he voivat vaikuttaa..
Sinua voisi kiinnostaa myös
- Koronavirus toi näkymättömäksi jääneen siivoustyön valokeilaan – Siivoojat ja monet muut ammattilaiset huomioitava uudessa valmiuslaissa
- AVAINTAn työehtosopimuksen on pysyttävä kilpailukykyisenä
- Puhtauden laiminlyömisellä on kallis hinta
- Myös henkilökohtaisten avustajien pitää saada sairastaa – lakiin ja käytäntöihin tarvitaan muutoksia