Aktiivisuusehdon täyttävä koulutus 2019 – mistä on oikein kyse?

Aktiivisuusehdon täyttävän koulututuksen määrittely ei ole yksiselitteinen asia. JHL:n koulutusalueen päällikkö Anne Karjalainen avaa asiaa kirjoituksessaan.

Ammattiliittojen vastustuksesta huolimatta aktiivimalli otettiin käyttöön vuosi sitten. Aktiivisuus edellyttää joko työn tekoa tai viiden päivän ajan kouluttautumista TE-toimiston tarjoamilla kursseilla aina 65 päivän seurantajakson aikana. Mikäli työtön ei onnistu pääsemään työvoimakoulutuksiin, leikataan työttömyysetuutta 4,65 prosentilla. Liian harvalla JHL:n työttömällä jäsenellä on ollut mahdollisuus päästä näiden koulutusten pariin.

Työttömien on ollut vaikeaa päästä opiskelemaan. Kaikkeen koulutukseen osallistuminen on edellyttänyt etukäteen lupaa TE-toimistosta. Sekä opiskelun tukeminen että työvoimakoulutukseen pääseminen ovat  perustuneet TE-toimiston harkintaan, jossa on otettu huomioon työnhakijan yksilöllinen koulutustarve.

Useat JHL:n työttömät ovat kyselleen mahdollisuutta osallistua ammattiliiton tarjoamiin lyhytkoulutuksiin. Todella harva on lopulta päässyt osallistumaan, koska TE-toimisto on katsonut että osallistuja ei ole työmarkkinoiden käytettävissä koulutuksen aikana.

Lyhytkestoinen opiskelu ansiopäivärahalla

Työttömien mahdollisuutta opiskella tai suorittaa loppuun kesken jääneitä opintoja on ollut vaikeaa. Syksyllä 2017 Sipilän hallitus antoi esityksen (HE 59/2018), jossa tietyin edellytyksin työttömillä olisi mahdollista opiskella lyhytkestoisia ammatillisia valmiuksia antavia opintoja työttömyysetuutta menettämättä.

Lain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan jo 1.8.2018, mutta se tuli voimaan tämän vuoden alussa 1.1.2019.

Jotta työnhakijalle syntyisi oikeus ansiopäivärahaan opintojen ajalta, edellytetään, että hakija on 25 vuotta täyttänyt ja että opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Opintojen tulisi antaa ammatillisia valmiuksia. Esimerkiksi kieliopintojen, luku- ja kirjoitustaidon opintojen sekä tietoteknisiä valmiuksia antavien opintojen katsotaan parantavan ammatillisia valmiuksia. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät lähinnä selvästi harrasteluonteiset opinnot. Julkisen valvonnan alaisten oppilaitosten, kuten esimerkiksi JHL-opisto ja Työväen Sivistysliitto TSL, on mahdollista tarjota näitä koulutuksia. Toimivalta asian ratkaisemiseen on TE-toimistolla. TEM onkin toimittanut TE-toimistolle 69-sivuisen ohjeen.

Opiskelu ei olisi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Keskeinen ero nykyiseen mahdollisuuteen opiskella työttömyysetuudella on, että TE-toimisto ei enää tee arviota siitä, onko työnhakijalla koulutustarvetta vai ei. Enintään kuusi kuukautta kestävistä opinnoista tulee jatkossakin ilmoittaa TE-toimistolle. Lyhytkestoisten opintojen ajalta ansiopäivärahaan ei maksettaisi korotettua ansio-osaa eikä kulukorvauksia.

Aktiivisuusedellytysten täyttäminen opinnoilla

Suomen kansanopistoyhdistys ja kansanopistoväki ovat aktiivisesti lobanneet sen puolesta että kansanopistojen vapaan sivistyksen opinnot hyväksyttäisiin aktiivimallin aktiivisuusehdon täyttäviksi koulutuksiksi. Työttömät voisivat opiskella menettämättä työttömyysetuutta ja samalla kerryttäisivät aktiivisuusehtoa. Kansanopistot saisivat uusia opiskelijoita. Kaikki voittaisivat. Kansanopistoverkosto kattaa koko Suomen ja täältä pääkaupunkiseudulta löytyy ainakin 7 kansanopistoa.

Sipilän hallituksen vuoden alussa voimaan tulleen lain (HE 59/2018) mukaan työtön voi tietyin edellytyksin lyhytkestoisilla opinnoilla osoittaa aktiivimallissa edellytettävää aktiivisuutta ja näin välttää työttömyysetuuden leikurin 4.65 prosenttia.

Aktiivisuusedellytysten täyttäminen ammattiliittojen koulutuksella

Viime huhtikuun kehysriihessä Sipilän hallitus päätti laajentaa niiden toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä työllistymistä tukeva toiminta hyväksytään aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi.  JHL antoi asetuksesta lausunnon juhannuksen aikoihin. Asetuksen piti tulla voimaan syksyllä 2018.

Joulukuun viimeisellä viikolla hyväksyttiin asetus, joka tulee voimaan 1.4.2019. Sen mukaan kunnan, ammattiliiton, työttömien yhdistysten ja julkista rahoitusta työllistymistä tukevan toiminnanjärjestämistä varten saavien yhdistysten koulutukset kerryttävät aktiivisuutta. Lisäksi työnantajan tarjoama muutosturvakoulutus kerryttäisi osallistujalle aktiivisuutta.

Aktiivimallin aktiivisuus ehdot täyttävä toiminta tulee olla työllistymistä tukevaa. Hyvinvointia tukeva toiminta ei ole aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Myöskään aktiivisuutta ei kerrytä työpaikkojen hakeminen, työhaastattelut tai osallistuminen rekrytointitapahtumiin.

Toiminnan järjestäjän on annettava osallistujalle todistus, jonka työtön toimittaa työttömyyskassaan. Lisäksi toiminnan järjestäjät ilmoittavat työllistymistä tukevasta toiminnasta suomi.fi palvelussa, joka aukeaa helmikuussa 2019.

Toimintaa järjestäville tahoille ei ole tulossa valtiolta lisärahoitusta vaan koulutukset on järjestettävä omarahoitteisesti. Työttömältä ei voi periä osallistumismaksuja. Toivottavaa olisi että kunnat alkaisivat tarjota työllistymistä tukevaa koulutusta työttömille. Samalla olisi kehitettävä uudenlaisia palveluja työttömille ja mietittävä uusia opintopolkuja osaamisen lisäämisen kautta takaisin työelämään. Työttömien osaamisen kehittämistä ei saa jättää kolmannen sektorin varaan.

***
P.S. JHL julkisti tällä viikolla aktiivimallin mukaisen koulutustarjonnan omille työttömilleen. Lisätietoja jhl.fi/tukeatyonhakuun