Maahanmuuttajien työelämään pääsyä tulisi joustavoittaa
Pitkittynyt talouskriisi on vaikeuttanut maahanmuuttajien ja siirtolaisten asemaa koko Euroopassa. Talouskriisin vaikutukset iskevät raskaimmin erityisesti EU:n ulkopuolelta tuleviin maahanmuuttajiin.
Julkisten menojen leikkauspolitiikka on paitsi heikentänyt palvelujen laatua ja saatavuutta myös heikentänyt julkisen sektorin työntekijöiden työoloja, riittävää perehdytystä sekä informaationkulkua. Tämä on vaikuttanut myös siirtolaisiin julkisten palveluiden käyttäjinä ja asiakkaina. Leikkauspolitiikka on esimerkiksi johtanut useissa maissa maahanmuuttajien palvelujen leikkauksiin, mikä entisestään vaikeuttaa kotoutumista ja työllistymistä.
Maahanmuuttajien osuus julkisen sektorin työntekijöistä on varsin alhainen EU-maissa. Useissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Amsterdamissa, on vuosikymmeniä ollut integraatiopolitiikkaa, mutta siitä huolimatta EU-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden työllistymisaste julkiselle sektorille ei ole juuri noussut. Muun muassa TEM on korostanut Suomen osalta erityisesti yksityiselle sektorille tuetun työllistymisen merkitystä. Suomessa on paljon työnsarkaa sen suhteen, että onnistumme edistämään maahanmuuttajien työllistymistä niin julkiselle sektorille kuin julkisrahoitteisiin palveluihin.
Ammattiyhdistysliike toimii kansainvälisillä areenoilla työnantajien kanssa niin kahdenvälisesti kuin kolmikantaisestikin. JHL osallistuu Eurooppa-kattojärjestönsä EPSUn kautta sosiaaliseen vuoropuheluun muun muassa Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön CEMRin kanssa. Myös maahanmuuttoa ja akuuttia turvapaikanhakijatilannetta käsitellään kansainvälisessä vuoropuhelussa.
EPSU ja CEMR ovat sopineet jatkavansa sosiaalista vuoropuhelua maahanmuuttoon ja integraatioon liittyvissä teemoissa. Aiempia yhteisiä linjauksia maahanmuutosta on tarkoitus päivittää syksyn 2016 aikana vastaamaan paremmin muun muassa akuuttiin humanitaariseen kriisiin.
EPSU ja CEMR pitävät olennaisena, että maahanmuuttajien pääseminen työelämään olisi aiempaa nopeampaa ja joustavampaa. Tätä tavoitetta voidaan tukea esimerkiksi lisäämällä kielikoulutusta sekä selkeyttämällä osaamisen ja aiempien tutkintojen tunnustamista mahdollisimman pian maahan saapumisen jälkeen. Olennaista on myös työpaikolla ja yhteiskunnassa toteutettava syrjinnän, rasismin ja segregaation vastainen työ.
Kansainvälinen yhteistoiminnallinen yhteistyö on tärkeää hyvien käytäntöjen sekä yhdenvertaisuutta vahvistavien linjausten eteenpäin viemiseksi. Yhteistyöllä pyritään myös ehkäisemään työehtojen heikentämistä. Kaikilla osapuolilla on opittavaa ja annettavaa mutta myös vastuunsa – niin myös ammattiyhdistysliikkeellä.
Kuva: JHL-kuvapankki/Sami Perttilä