Edunvalvonta ohjaa politiikkaa

Ammattiliitot ja järjestöt ovat uuden edessä, ja politiikan ohjaus sopimustoiminnassa on voimistunut. Jotta poliittinen vaikuttaminen olisi mahdollisimman tehokasta, tarvitsemme edunvalvonnan ja strategian vahvaksi tueksi yhteiskuntapoliittista edunvalvontaa, joka tukee laadullista sopimustoimintaa. Tarvitsemme erilaisia viestinnällisiä tapoja ja kanavia – vaikuttamisviestintää, jotta saamme kerrottua julkisuudessa edunvalvontaan liittyvien tavoitteiden keskeiset viestit. JHL:n on tavoitettava erityisesti ne, joilla on valta tehdä päätöksiä esimerkiksi sote-uudistuksessa sekä määritellä lainsäädäntöä ammattiliittoja ja niiden jäseniä koskevissa asioissa.
Sipilän hallitus linjaa, että julkisen sektorin uudistusten – erityisesti maakuntahallinnon ja soten – tavoitteena on saada aikaan ainakin kolmen miljardin säästöt. Maan hallituksen toimet vaikuttavat monella tapaa, mutta selvästi poliittinen ohjaus viettää kohti halvempia työehtosopimuksia. Väitteen tueksi löytyy helposti hallituksen vahvasti julkisuudessa esitetty yhtiöittämisvelvoite julkisille palveluille ja laaja valinnanvapauden käyttöönotto. Seuraus on se, että työntekijät pakotetaan kilpailemaan jatkuvasti työpaikoistaan ja samalla työnantajille annetaan mahdollisuus huutokaupata palkat ja työsuhteen ehdot. Työntekijöiden asema ei maan hallitusta kiinnosta, keskiössä ovat vain taloudelliset säästöt. Sote-uudistuksen ensisijainen tavoite piti olla kansalaisten palvelujen parantaminen ja palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Todellisuudessa hallitus johtaa kansalaisten veroeuroilla maksettua hyvinvointiyhteiskuntaa kuin yritystä – tärkeintä on se, mitä jää viivan alle eikä se, miten kansalaiset saavat palvelunsa.
Sipilän hallituksen tahtotila on ollut edistää elinvoimaisia kuntia maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen rinnalla. Elinvoimaisten kuntien tulevaisuus näyttää kuitenkin tyssäävän hallituksen vastatoimien vuoksi heti alkuunsa. Jälleen kerran hallituksen tavoitteena on vähentää työvoimaa ja heikentää työllisyyttä sekä ajaa kunnat ulkoistamisen vimmaan. Samalla yritetään halpuuttaa työntekijöiden palkkoja ja työsuhteen ehtoja.
Kaiken edellä mainitun osalta on ollut tarpeen vahvistaa yhteiskuntapoliittista edunvalvontaa eli lobbaamista järjestöissä entisestään. Esimerkiksi Soste ry:n tekemä selvitys yhteiskuntavaikuttamisen merkityksestä järjestöjen edunvalvontavälineenä on kasvanut entisestään ja kasvaa edelleen. Lobbaamisen voiman ja menestymisen ehtona on kuitenkin se, että siihen resursoidaan riittävä määrä voimavaroja. Organisaatiossa on oltava selvät roolit lobbaajien kesken. Yhteiskuntapoliittisen edunvalvonnan menestymisen mahdollistajana ovat hyvät selvitykset ja tutkimukset, joiden tietoperusteisella voimalla JHL vaikuttaa päämärätietoisesti kansalaisten julkisten palvelujen sekä työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien puolesta.
Tiedolla saadaan paras vaikuttavuus päätöksenteossa ja lainsäädäntötyössä. On osattava myös viestiä. Vaikuttamisviestinnässä on voimaa, mikäli viestinnän kanavat ovat oikea-aikaisesti käytössä, sisällöt on tuotettu tietopohjaisesti ja ne on rakennettu ymmärrettävään ja helppoon muotoon. Tärkeää on, että lobbaamisen tueksi on rakennettu vuosikello ja vuosittain arvioitu lobbaamisen pääteemat. Verkostoitumisen on oltava aktiivista ja jatkuvaa yhteyttä on pidettävä yllä niihin tahoihin, joilla on todellista valtaa JHL:lle tärkeiden asioiden edistämisessä. Siksi onkin vuosittain tehtävä sidosryhmäanalyysia ja arvioitava vaikuttamisen kohteet.
Ammattiliitojen ja järjestöjen edunvalvonnan menestyminen on pitkäjänteistä ja strategista eli erittäin suunnitelmallista työtä. Ei pidä antaa periksi vaan on jaksettava määrätietoisesti toistaa ja muistuttaa lobattavia omista tavoitteistaan. Lobbaamisen rajana on vain mielikuvitus, mutta kirkkaana mielessä on oltava aina liiton ydinviestit ja tavoitteet. Helppo onnistumisenresepti.
Valtiotieteiden tohtori Miia Jaatinen väitteli lobbaamisesta 1990-luvulla. Hän on tehnyt lobbaamisesta uuden kirjan ajan hengen mukaisesti. Hän piirtää tuossa kirjassa selkeän kuvan yritysjohdolle välttämättömästä strategisesta työkalusta: ”Menestyksekäs lobbari toimii etukenossa. Hänellä on tuntosarvet ojossa ja hän toimii ennen kuin asiat ovat edenneet edes huhuiksi.”