Suurtutkimus paljastaa: Selvä enemmistö suomalaisista tahtoo, että julkiset palvelut pysyvät kunnilla tai valtiolla, ulkoistamisessa suuria riskejä

Miltei kolme neljästä suomalaisesta haluaa että kunta, alue tai valtio järjestää julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja ja heikentäisi laatua. Tiedot selviävät JHL:n tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 suomalaista.

Suomalaiset ovat vakaasti sitä mieltä, että julkiset palvelut pitää maksaa verovaroilla ja niiden tuottajaksi sopii parhaiten julkinen sektori. Tiedot selviävät ammattiliitto JHL:n tilaamasta Julkisten palveluiden barometrista, johon vastasi yli 2 000 ihmistä.

Yli neljä viidestä suomalaisesta (83 %) on sitä mieltä, että palvelut on kustannettava veroilla. Reilut 70 prosenttia (71 %) pitää tärkeänä, että palvelut ovat kuntien tai alueiden tuottamia.

Palveluiden ulkoistamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Enemmistö vastaajista (56 %) arvelee, että ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja. Noin kolmannes (32 %) sanoo, että palveluiden laatu kärsisi.

Päättäjien tulee ottaa suomalaisten mielipiteet tosissaan, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Moni kunta hakee ulkoistuksista säästöjä, jotka eivät koskaan toteudu. Sen sijaan esimerkiksi yksityisessä vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti esiin räikeitä puutteita.

Suomalaiset ovat valmiita siihen, että ulkoistetut palvelut otetaan takaisin kunnan omaksi työksi, jos ne toimivat huonosti. Näin ajattelee 77 % vastaajista.

Monet vastaajista ovat valmiita veronkorotuksiin, jos palveluiden tasosta jouduttaisiin muuten tinkimään. Yli neljäsosa (27 %) on sitä mieltä, että veroja pitää nostaa, jos kunta ei pysty ylläpitämään palvelutasoa. Vain 14 % tekisi leikkauksia talouden korjaamiseksi.

Barometrin mukaan murskaava enemmistö suomalaisista (82 %) haluaa asua kunnassa, jossa on hyvät julkiset palvelut.

– Monet miettivät asuinpaikkaa, kun etätyöt yleistyvät. Toimivat palvelut houkuttelevat kuntiin uusia asukkaita. Kesäkuun kuntavaaleissa selviää, miten hyvin tulevat päättäjät ymmärtävät tämän, Niemi-Laine painottaa.

Julkisille palveluille riittää kysyntää. Puolet vastaajista käyttää niitä vähintään kerran viikossa.

Ahkerimmin suomalaiset käyttivät kuntien terveyspalveluita. Neljä viidestä vastaajasta (79 %) kertoi käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana. Kirjastossa oli käynyt kaksi kolmesta (69 %), miltei yhtä moni oli huristellut joukkoliikenteen kyydissä (66 %).

Julkiset palvelut toimivat vastaajien mielestä hyvin. Eniten kehutaan kirjastoa, jota peräti 88 prosenttia ihmisistä pitää erittäin tai melko hyvänä. Kiitosta keräävät myös erikoissairaanhoito (81 % pitää hyvänä), perusopetus (79 %) ja varhaiskasvatus (78 %).

Petrattavaa löytyy muun muassa vanhuspalveluista, joita pitää hyvinä vain 42 prosenttia.

– Alalla on huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä, mutta iso apu tilanteeseen saadaan kouluttamalla hoiva-avustajia. Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus on askel oikeaan suuntaan, seuraavaksi pitää ratkoa kotihoidon ongelmat. Vanhukset ovat ansainneet laadukkaat palvelut, Niemi-Laine tiivistää.

JHL:n julkisten palveluiden barometri 2021

Lisätiedot:

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772

Kantar TNS Oy selvitti JHL:n toimeksiannosta julkisten palveluiden käyttöä ja suomalaisten käsityksiä niistä. Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Forum -paneelissa tammi-helmikuussa 2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2 133. Vastaajat edustavat maamme 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

Tiedotetta korjattu 13.4. kello 12.51: Muutettu termi hoitajamitoitus termiksi henkilöstömitoitus.