JHL:n sähköisissä palveluissa käyttökatko torstaina 7.12. kello 15–21
Koronan etulinjassa – hoivahenkilöstön kokemuksia Suomessa ja muualla Euroopassa
Sekä vanhustenhoito että hoivahenkilöstö jäivät koronapandemian alkuvaiheessa terveydenhuollon jalkoihin. Tämän takia koronavirus pääsi Suomessa leviämään erityisesti hoivakodeissa. Näin toteaa JHL:n erityisasiantuntija Sari Bäcklund-Kajanmaa Friedrich Ebert -säätiölle kirjoittamassaan raportissa.
Saksalainen Friedrich Ebert -säätiö on julkaissut raporttisarjan koronan vaikutuksista vanhustenhoitoon ja hoivahenkilöstöön. Raportoinnissa on ollut mukana kaikkiaan yhdeksän Euroopan maata, Suomi mukaan lukien.
Koronan etulinjassa – hoivahenkilöstön kokemuksia Suomessa -raportin kirjoittajan, JHL:n erityisasiantuntija Sari Bäcklund-Kajanmaan mukaan Suomessa vanhuspalvelut jäivät koronapandemian alkuvaiheessa terveydenhuollon jalkoihin. Työntekijöiden suojaus ja ohjeistus taudin leviämisen ehkäisemiseksi oli puutteellista. Henkilöstö koki, että jo ennestään raskaana pidetyn työn kuormitusta kasvatti kiireen lisääntyminen sekä pelko omasta tai läheisten sairastumisesta. Työsuojelutoimet olivat puutteellisia: suojavälineiden saanti ja niiden laatu oli varsinkin alkuvaiheessa ongelmallista ja ohjeistukset kirjavia. Pandemian iskiessä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö, erityisesti työntekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutetut jätettiin sivuun työpaikkojen koronatoimien suunnittelusta.
Bäcklund-Kajanmaa toteaa raportissaan, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä halutaan pitää jatkossakin kiinni, on välttämätöntä kiinnittää huomiota työssä jaksamiseen paitsi normaaliaikana myös poikkeusoloissa.
Keväästä 2020 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja keskitettiin luonnollisestikin koronavirukseen sairastuneiden hoitoon. Bäcklund-Kajanmaa toteaa raportissaan, että tämän seurauksena muu sosiaali- ja terveydenhoito jäi huonommalle tolalle. Siksi niin sanottu hoitovelka on päässyt kasvamaan, ja hoitojonojen purku saattaa kestää pitkäänkin.
– Tulevaisuudessa, jos vastaavanlainen tilanne tulee eteen, ovat valmiudet sen kohtaamiseen huomattavasti paremmat…Toivottavasti pandemia opettaa myös sen, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on korvaamaton voimavara, johon pitää panostaa myös normaalina aikana, Bäcklund-Kajanmaa kirjoittaa raportissaan.
Julkisissa puheenvuoroissa hoitoalan arvostus nousi koronapandemian myötä. Se ei kuitenkaan ole näkynyt palkoissa. Bäcklund-Kajanmaan mukaan Suomessa ei ole maksettu erityistä koronalisää muutamia paikallisesti sovittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. JHL on vaatinut koronalisää maksettavaksi ei vain hoitoalalle, vaan kaikille ammattiryhmille, jotka ovat työssään riskissä altistua koronalle. Esimerkiksi siivousalalla työ on lisääntynyt huomattavasti ja siivoukselle asetetut vaatimukset tiukentuneet joka puolella. Omasta ja samalla myös läheistensä terveydestä huolissaan ovat olleet myös varhaiskasvatuksen ammattilaiset, julkisen liikenteen palveluksessa työskentelevät, turvallisuusviranomaiset ja muut, jotka eivät ole voineet tehdä työtään etänä ja jotka kohtaavat työssään jatkuvasti muita ihmisiä.