JHL: Järjestöavustusten massiiviset leikkaukset romuttavat sote-alan turvaverkot – Lasku lankeaa kunnille ja hyvinvointialueille
Ammattiliitto JHL on huolissaan sote-järjestöjen avustusleikkausten vaikutuksista hyvinvointialueisiin ja kuntiin. Hallituksen toiminta näyttäytyy tässäkin hölmöläisten peitonjatkamisena.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Håkan Ekström on järkyttynyt budjettiriihessä sovitusta sote-järjestöjen kurittamisen jatkamisesta.
– Hyvinvointialueiden ja kuntien mukaan niillä ei ole sote-järjestöjen työlle korvaajaa. Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Avustusleikkaukset eivät säästä, vaan lasku siirtyy maksettavaksi muualle.
Riihessä sinetöitiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat massiiviset leikkaukset. Ensi vuonna avustustaso leikkaantuu 84 miljoonalla eurolla eli noin kolmanneksella. Koko vaalikauden aikana sote-järjestöjen valtionavustukset eli STEA-avustukset romahtavat puoleen.
Tuoreen kyselyn mukaan STEA-avustusta saaneista järjestöistä peräti 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi yli neljäsosa vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.
Jarrua menoille ja tuloille – julkinen talous sakkaa
Ekström näkee hallituksen budjettipolitiikan lyhytnäköisenä riskipelinä.
– Samaan aikaan kun hallitus leikkaa kolmannen sektorin tekemästä ennaltaehkäisevästä työstä ja kurittaa julkista sektoria, se heikentää tietoisesti valtion tulopohjaa tehdyillä veronalennuksilla. Tämä on isku suoraan JHL:n jäsenkenttään.
Järjestöleikkausten lisäksi budjettiriihen päätökset iskevät julkisten palveluiden ammattilaisiin ja kuntatalouteen. Kuntien indeksijarrun korotus (91 milj. €) leikkaa suoraan paikallisten palveluiden rahoituksesta. Valtionhallinnon toimintamenosäästöt (60 milj. €) lisäävät painetta jo valmiiksi kuormitetuilla työpaikoilla. Terveyspalveluiden asiakasmaksujen nosto (185 milj. €) siirtää laskun suoraan palveluita eniten tarvitsevien kansalaisten maksettavaksi.
Ekström vaatii hallitukselta vastuullisuutta. Suomen työttömyys on EU:n korkeinta, mutta esimerkiksi työllistymiselle haitallista suojaosan poistoa ei peruttu.
– Julkisen talouden tasapainottaminen ei voi perustua sille, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tuki romutetaan ja julkisen sektorin työntekijöiden taakkaa kasvatetaan samalla kun valtion verotuloja pienennetään.
– Hallituksen linja tarjoaa jarrua menoille, jarrua tuloille ja sitä kautta jarrua koko julkisen talouden tasapainolle. Talouspolitiikan arviointineuvoston ja Suomen Pankin kehotukset finanssipolitiikan kiristämisestä ja lisätoimista on sivuutettu. Hallitus tyytyy toivomaan, että orastava talouskasvu pelastaisi tilanteen, vaikka nyt toteutetut veronalennukset tulevat heikentämään budjettitasapainoa tulevina vuosina.