Jättitutkimus paljastaa: Kuntia suositellaan työnantajina, vaikka korona kuritti työntekijöitä

Syksyllä 2020 toteutettu Kunta10-kysely osoittaa, että koronasta huolimatta työyhteisöt koetaan toimiviksi ja kuntatyönantaja suosittelemisen arvoisena. Koronan takia kunnissa etätöihin siirryttiin niissä ammateissa joissa se oli mahdollista, ja näissä töissä työn hallinta koettiin aiempaa paremmaksi. Työstressiä ja väkivallanuhkaa koettiin edelleen monissa ammateissa.

Kunta10-kyselyn mukaan työyhteisöt koetaan kunnissa toimiviksi ja niissä on paljon sosiaalista pääomaa, eli yhteisöön kohdistuvaa luottamusta, saatua tukea, vastavuoroisuutta ja toimivia verkostoja. Johtaminen on kunnissa kehittynyt. Myös kuntien työnantajakuva on kehittynyt myönteiseen/parempaan suuntaan: vuonna 2020 kunta-alan vastaajista 77 % suosittelisi työnantajaa ystävilleen. Nousua kahden vuoden takaiseen on 4 prosenttiyksikköä.

Koronavuosi kuormitti eri ammateissa eri tavoin

Koronapandemia vaikutti työjärjestelyihin kunta-alalla. Vastaajista 27 % kertoi siirtyneensä koronan vuoksi osittain etätyöhön ja 18 % kokonaan etätyöhön. Kahdeksan prosenttia kertoi siirtyneensä toisiin työtehtäviin joko oman toimialan sisällä tai toiselle toimialalle. Viisi prosenttia kertoi tiimin/työryhmän uudelleen organisoinnista.  Vastaajista 42 % ei siirtynyt etätöihin.

Etätyöhön siirtyneet raportoivat paremmista vaikutusmahdollisuuksista työaikoihin ja työssä tapahtuneisiin muutoksiin, paremmasta työn hallinnasta sekä paremmasta palautumisesta kuin muut. Tässä oli kuitenkin ammattikohtaisia eroja: esimerkiksi opettajilla ja koulunkäyntiavustajilla etätyö ei juurikaan vaikuttanut työaikojen joustavuuteen. Työyhteisöjen voimavaratekijät, kuten työyhteisön sosiaalinen pääoma, pysyivät hyvällä tasolla myös etätyöhön siirtyneillä.

Hoito- ja kasvatusalan työntekijät tiukoilla

Ammattiryhmittäiset erot ja koronavaikutukset näkyvät työolojen ja työhyvinvoinnin pitkittäisseurannassa. Tosin monella ammattialalla oli jo ennen koronaa koettu työstressiä ja kärsitty väkivallan uhasta tai suoranaisesta väkivallasta.

Syksyn 2020 kyselyn mukaan hoitajista ja lähihoitajista työstressiä koki 39 %, lastenhoitajista 33 % ja kodinhoitajista 38 % vastaajista.

Kodinhoitajista 38 % koki työstressiä. Tilanne on parantunut selkeästi parin viime vuoden aikana.

Vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä hoitajista ja lähihoitajista työstressiä koki 41 %, lastenhoitajista 36 % ja kodinhoitajista 45 %.

Koronan tuoma paine näkyy sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien lisääntyneenä työstressinä. Nyt työstressiä ilmoitti kokevansa 38 % ammattikunnan vastaajista, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 35 %.

Työn kuormittavuuden kasvua hoitoalalla korostaa se, että kunta-alalla yleisesti työstressin kokemus on jopa hieman laskenut kahden vuoden takaiseen verrattuna. Vuonna ja 2020 työstressiä koki 23 % kaikista vastaajista.

Työstressin kokeminen on kuitenkin yhä melko korkea monilla ammattialoilla. Edellä mainittujen alojen lisäksi muun muassa keittiöapulaisista työstressiä ilmoitti kokevansa 43 %, laitoshuoltajista 38 % ja kuljettajista 30 % vastaajista.

Väkivallan uhka on edelleen läsnä hoito- ja kasvatusalalla

Hoitajista ja lähihoitajista väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta ilmoitti kokeneensa 70,8 % vastaajista. Koulunkäynninavustajista väkivaltaa tai uhkaa koki 72,9 % vastaajista, lastentarhanopettajista 62,6 % ja sosiaali- ja nuoriso-ohjaajista 52,9 %.

Lyömisen ja potkimisen kohteeksi joutumisesta ilmoitti koulunkäynninavustajista 58,4 %, hoitajista ja lähihoitajista 46,1 % ja lastenhoitajista 44,5 %.

Reilusti yli puolet koulunkäynninavustajista kertoi, että heitä on lyöty tai potkittu töissä.

Vaikka väkivallan uhan kokeminen on laskenut vuodesta 2018, ovat kasvatus- ja hoitoalan lukemat edelleen korkeat.

Nuorten jaksamisesta huolta

Nuorten kunta-alan työntekijöiden tilanteessa on paljon huolestuttavia piirteitä. Työstressiä (paljon työpaineita ja vähän työn hallintaa) oli edelleen eniten alle 30-vuotiailla. Myös väkivalta- ja uhkatilanteista sekä seksuaalisesta häirinnästä raportoivat eniten alle 30-vuotiaat.

Huolestuttava kehityskulku on myös alle 40-vuotiaiden työkyvyssä: heistä 23 % arvioi työkykynsä heikentyneeksi/heikentyneen. Kasvua vuoteen 2018 verrattuna oli 4 prosenttiyksikköä ja se oli suurinta ikäluokittain tarkasteltuna.

Työelämätiedosta lisää koronan vaikutuksesta:
Kunta10-tulokset ja trendit vuosilta 2016, 2018 ja 2020 ovat tarkasteltavissa ammateittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Työterveyslaitoksen Työelämätieto -palvelussa: Tutustu Kunta 10-tutkimustuloksiin

Työelämätiedosta löydät myös tuloksia koronan aiheuttamien työjärjestelyiden muutoksista:  Koronan vaikutuksia 

Kunta10-tutkimus on Suomen pitkäaikaisin ja laajin kunta-alan valtakunnallinen seurantatutkimus, jossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Kunta10-tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Kunta10-tutkimus kattaa lähes neljänneksen kunta-alan työntekijöistä. Vuoden 2020 Kunta10-kyselyyn vastasi 65 128 kunta-alan työntekijää (vastausprosentti 72 %).