Hankintalain uudistus ajaisi kunnat pakkokilpailutukseen
Jos lakimuutos toteutuu, se suistaa kunnat kaaokseen. Samalla se romuttaa palvelut ja heikentää huoltovarmuutta.
Hallituksen kaavailema hankintalain uudistus tietää satojen miljoonien uutta menoerää kunnille. Hallitus on avaamassa kriittisiä palveluita kilpailulle tavalla, joka uhkaa romuttaa suomalaisten palvelut ja heikentää huoltovarmuuden.
Ammattiliitto JHL vastustaa jyrkästi hankintalain uudistusta, ja kannustaa kaikkia lähettämään oman alueensa kansanedustajille viestin: ”Älä sammuta huoltovarmuutta – äänestä hankintalakia vastaan”.
– Hankintalain uudistus ajaisi kunnat pakkokilpailutukseen ja sen myötä kaaokseen. Lakiesitys tarkoittaa, että kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden talous sekä palvelut heikkenevät radikaalisti, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström jyrähtää.
Hankintalain hyväksyminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnat tai hyvinvointialueet voivat tulevaisuudessa ostaa palveluita omistamiltaan sidosyksiköiltä eli in house -yhtiöiltä kilpailuttamatta vain, jos ne omistavat yhtiöstä vähintään 10 prosenttia. Hankintalakiesitys heikentää kuntien itsehallintoa.
Nykytilanteessa kunta tai hyvinvointialue voi tilata palveluita omistamaltaan in house -yhtiöltä suoraan.
Kuntaliiton tilaaman selvityksen mukaan in house -yhtiöitä koskeva muutos tarkoittaisi kunnille noin 600 miljoonan euron lisäkustannuksia. Pienet kunnat arvioivat, että lakiuudistus maksaa keskimäärin jopa 473 euroa asukasta kohden ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 euroa asukasta kohden. Muun muassa Tampereen kaupunki on moittinut kustannusten nousua.
Yksi askel otettu oikeaan suuntaan
In house -yhtiöt ovat yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka tuottavat muun muassa ruoka- ja siivouspalveluja varhaiskasvatukselle, kouluille, sairaaloille ja vanhuspalveluille. Yhtiöt tuottavat paljon myös ICT-järjestelmäpalveluja.
– Lakiesitys uhkaa Suomen sairaaloiden ja kaupunkien turvallisuutta sekä huoltovarmuutta. Yksityistetyt palvelut maksavat veronmaksajille enemmän. Kriisissä pääomasijoittajien palvelut eivät ole enää saatavilla, koska niillä ei tällöin voida tuottaa voittoa, Ekström painottaa.
Ekströmin mukaan lisäksi alueellinen ja paikallinen elinvoima heikkenee, koska pääomasijoittajat tuottavat omistajilleen sijoitustuottoja, ja sen vuoksi yritykset vähentävät kustannuksia leikkaamalla toimintoja ja sitä kautta myös työpaikkoja.
Monissa kunnissa palveluita on takavuosina ulkoistettu yritysten hoidettaviksi, mutta kokemukset ovat usein karuja. Palveluiden hinnat ovat nousseet.
– Työntekijöiden palkat leikataan halvoilla työehtosopimuksilla. Kuntien ja kaupunkien verotulot pienenevät, koska halpuutetuista palkoista kertyy vähemmän verotuloa, Ekström summaa.
Hallitus on aiemmin kertonut muuttavansa hankintalakiesitystä niin, että jäte- ja vesihuolto rajataan lain ulkopuolelle. Se on jo askel oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä.
JHL kannustaa jäseniään ja kaikkia muitakin tutustumaan hankintalaki.fi -sivustoon. Hankintalaki.fi -sähköisen uutiskirjeen voit halutessasi tilata osoitteesta uutiskirje@hankintalaki.fi.
Lisätietoja:
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström. p. 040 828 2865