Siirry sisältöön

Edistetään yhdenvertaisuutta, ei syrjintää

– Päivi Niemi-Laine

Ihmisellä on oikeus yksityisyyteen työpaikalla. Jokaisen pitää voida olla oma itsensä seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään riippumatta.

Syrjintä on ”arjen rasismia”, jolle on tyypillistä jatkuvuus ja joka syö herkästi ihmisen itsetuntoa sekä osallisuutta ja identiteettiä.

Erilaisuuteen kohdistuvat ennakkoluulot, pelot ja kielteiset stereotypiat sekä yleinen vaikeus hyväksyä monimuotoisuutta synnyttävät arkipäivän rasismia.

Pelot ja fobiat ovat viime aikoina kasvaneet ja niistä kumpuavat syrjivät mekanismit kohdistuvat myös seksuaalivähemmistöihin.

Syrjinnän ehkäisy ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttävät ilmiön tiedostamista.

Pelkojen ja ennakkoluulojen poistaminen edellyttävät ihmisoikeuskasvatuksen ja monimuotoisuuskoulutuksen sekä vuorovaikutuksen lisäämistä eri ryhmien välillä siten, että tavoitteena on yhdenvertaisuus, joka tunnustaa monimuotoisuuden osana suomalaista identiteettiä.

Yhdenvertaisuus ei parane pelkän ajatuksen voimalla, ei edes lainsäädännön voimalla, jollei ole rohkeita ihmisiä, jotka tekevät työtä sen eteen, että maailma ja Suomi on meille kaikille hyvä paikka elää.

Ihmisten hätä on johtanut asenteiden kovenemiseen, joka on näkynyt koko Euroopassa. Kyse ei ole vain koventuneista asenteista maahanmuuttajia kohtaan, vaan monet muut vähemmistöryhmät ovat saaneet osansa kylmästä suihkusta.

Joskus tuntuu, että yhteiskunnan empatiakyky on ohentunut. Herkästi ajatellaan, että menestys ja pärjääminen on kiinni ihmisen omista valinnoista. Jos joku on heikommassa asemassa, häntä on helpompi kivittää kuin vahvempiaan.

Nykyaika on ikään kuin antanut luvan puhua rumasti ja leimaavasti toisista. Syrjiä heikompia ja käpertyä omaan eri omaisuuteensa. Tällaisen tien päässä ei ole mitään hyvää.

Suomi on monessa hyvässä kansainvälisessä mittaristossa kärkisijoilla. Olemme vakaa, vauras, korruptoitumaton ja turvallinen.

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Mutta olemmeko yhdenvertaisia toistemme edessä? Ikävä kyllä emme.

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa on tärkeää, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa laajennettaisiin työelämään. Näin syrjintään voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin. Yksi keino olisi, että yhdenvertaisuussuunnitelma pitäisi laatia myös alle 30 työntekijän työpaikoilla.

Matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja pitää lisätä eli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaa pitää laajentaa työelämään. Vireillepanija voisi olla uhri itse, valtuutettu tai yhdenvertaisuutta edistävä järjestö siten, että uhrin nimeä ei tarvitse mainita. Uhrille pitäisi voida määrätä hyvitystä.

Meidän on luotava tahtotila, joka ei hyväksy syrjintää, vaan edistää yhdenvertaisuutta. Siksi on tärkeää, että rasismista ja syrjinnästä ei vaieta.

Tahto on ihmisen sisäistä motivaatiota. Se kumpuaa arvoista, yhteisistä kokemuksista, ajatuksista ja tunteista.

Tahto on ominaisuus, joka määrittää tulevaisuuttamme. Jos tosissaan haluaa jotain, sen eteen on oltava valmis tekemään töitä. Tahto pitää huolen siitä, että asiat tehdään loppuun silloin kun olisi helpointa luovuttaa.

Tahto liittyy tunteeseen ja uskallukseen. Tahto on valtaa.

Aurinkoista Pride-viikkoa kaikille! Pidetään huolta toisistamme!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*