Naistenpäivänä vaaditaan tasa-arvoa ja kunnioitetaan lakkoja
Tiesitkö, että naistenpäivää vietetään lakon kunniaksi? Tasa-arvo ei toteudu työelämässä vieläkään, joten naistenpäivä kannustaa pitämään ääntä naisvaltaisten pienpalkka-alojen työehtojen parantamiseksi.
Kansainvälistä naistenpäivää (8.3.) juhlistetaan perinteisesti kukkasin, suklaarasioin ja pienin lahjoin. Yhtenä päivänä vuodessa naisten ilahduttaminen kuuluu useimmille hyviin tapoihin, ilman sen syvällisempää pohtimista. Naistenpäivä, eli Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälinen rauhan päivä, on taustaltaan ja tarkoitukseltaan vahva muutosvoima. Tämä kannattaa muistuttaa mieliin tänäkin päivänä.
Naistenpäivä on lähtöisin lakosta
Ensimmäistä Naistenpäivää vietettiin Yhdysvalloissa vuonna 1909. Sillä kunnioitettiin edellisenä vuonna pidettyä vaatetyöläisten lakkoa. Jo tuolloin tiedettiin, että parannuksia naisten asemaan ja työelämään ei saada ilmaiseksi, vaatimatta. Lakoilla ja mielenosoituksilla on vaikutettu yhteiskuntaan vaatimalla naisten äänioikeutta, työoikeutta, ammattikoulutusoikeutta sekä työsyrjinnän lopettamista.
Oikeuksien puolustaminen ja edistäminen ei ole helppoa – se ei ollut sitä ennen, eikä se ole sitä nytkään. Poliittiset lakot ja mielenilmaukset ovat kansalaisten perusoikeuksia, jotka on määrätty laissa. Jos niitä ei olisi koskaan ollut, naisten historia ja nykypäivä näyttäisivät aivan toisenlaisilta.
Pitkäjänteisellä neuvottelulla ja sopimisella on merkitystä. Taaksepäin katsoen nähdään, että Suomessa on päästy pitkälle, vaikka polku on ollut kivikkoinen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen riittää vielä tehtävää.
Lakot ja mielenosoitukset eivät ole kenenkään tavoite, mutta ilman niitä ääni ei aina kanna päättäjien pöytiin. Enää mielenilmaisusta ei seuraa vankeutta, vaikka Suomen hallitus suunnitelleekin rangaistukseksi henkilökohtaista lakkosakkoa.
Ammattiliitto JHL tekee työtä tasa-arvon puolesta
Aktiivisuus ja joukkovoima ovat edelleen tarpeen. Naisten ja miesten ammattien eriytyminen eli segregaatio jatkuu, koska naisvaltaisten ammattialojen palkkataso ei houkuttele poikia ja miehiä hakeutumaan tehtäviin. Kun liksat otetaan tarkasteluun, koneiden kanssa työskentely näyttää edelleen olevan arvokkaampaa kuin esimerkiksi lasten kasvatus ja hoiva. Myöskään työ- ja suojavaatteita ei jaeta mies- ja naisvaltaisilla aloilla tasan, vaikka työnantaja ja sääolosuhteet olisivatkin eri tehtävissä samat.
Palkkakuilusta ei päästä eroon, jos hallituksen suunnitelmat vientivetoisesta palkkamallista toteutuvat. Vientimalli tarkoittaa sitä, että muilla aloilla ei saa ylittää vientiteollisuuden palkankorotuksia. Toteutuessaan tämä vaikuttaisi niin, että palkkakuopassa olevien naisvaltaisten alojen ei olisi tulevaisuudessa mahdollista kiriä kiinni paremmin palkattuja aloja.
Naisten etenemistä työelämässä halutaan jarruttaa myös lopettamalla kouluttautuminen uuteen ammattiin aikuiskoulutustuen avulla. Lisäksi mahdollisuus huolehtia omista vanhemmista vuorotteluvapaalla lakkautetaan. Yksinhuoltajien sosiaaliturvaa leikataan lyhytnäköisesti. Leikkaus vaikuttaa suoraan lapsen mahdollisuuksiin saada turvallinen lapsuus, vaikka se on jokaisen lapsen perusoikeus.
Menestyksen avaimet eivät ole vain jokaisen omissa käsissä, vaan tarvitsemme yhteiskunnan turvaa. Heikoimmassa asemassa olevista pitää huolehtia. Ammattiliitot tekevät työtä sen eteen, että meillä jokaisella on mahdollisuus yltää elämässä omaan parhaimpaamme. JHL kouluttaa, kannustaa ja kulkee jäsentensä rinnalla.
Vaikeina aikoina yhdistetään voimat ja pidetään huolta toisistamme naistenpäivän hengessä. Nyt on painava syy toimia.
Hallituksen työntekijävihamielinen politiikka on saanut ammattilaiset liikkeelle, ja JHL:ään on alkuvuoden aikana liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä. Tule sinäkin mukaan edistämään tasa-arvon toteutumista työelämässä.
Lakot 2024 – Painava syy
Suomen hallituksen leikkaukset kohdistuvat työntekijöihin ja pienituloisiin. Hallitus aikoo kurjistaa työelämää ja heikentää sosiaaliturvaa kovalla kädellä. Leikkauslistalla on myös lakko-oikeuden rajoittaminen.
Kevään 2024 lakot ovat poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallitusohjelman työelämäheikennyksiä.
