Hallituksen vientimalli vie työmarkkinat kohti yksipuolista sanelua
Suomen hallitus ajaa työmarkkinoille muutoksia, jotka hyödyttävät voimakkaasti työnantajia. Vientimalli uhkaa syventää vastakkainasettelua. Se voi tulla kalliiksi myös työnantajille, kun työehtosopimuksista jälleen neuvotellaan.
Hallituksen ajamat, epätasapainoiset työelämäuudistukset ovat johtaneet ennennäkemättömään välirikkoon maamme työmarkkinatoimijoiden välillä. Asettumalla työnantajien ja elinkeinoelämän intressien toteuttajaksi, maan hallitus on asettunut tukevasti sille puolelle pelikenttää, jossa ei ensisijaisesti ajeta työntekijöiden ja työttömien aseman turvaamista. Päinvastoin.
Valtiovalta ajaa hallitusohjelmassa muutoksia lainvalmistelutapaan, neuvottelukäytäntöihin ja sopimisen malleihin, jotka ovat muodostuneet vuosikymmenten aikana. Riskinä on, että suomalainen neuvottelujärjestelmän tasapaino rikkoutuu pysyvästi eikä ole enää korjattavissa. Mikäli tämä toteutuu, siitä maksetaan tietysti hintaa. Sekä työntekijä- että työnantajapuolella. Kukaan ei tiedä varmuudella mitä tulee tilalle. Aika näyttää.
Neuvotteluja ja sopimista tarvitaan yhä
Vastakkainasettelu voimistuu ja tuo rauhattomuutta työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan. Tämä näkyy laajasti jo seuraavalla työehtosopimuskierroksella, jos nykymeno jatkuu.
Osapuolet ovat tulevasta työmarkkinamallista eri mieltä. Yhteisiä näkemyksiä on hyvin vaikeaa edistää, kun työmarkkinaosapuolten välillä vallitsee syvä epäluottamus. Asetelmaa ei lainkaan helpota, että maan hallitus toteuttaa työnantajien toiveita lainsäädäntöesityksillään.
Perinteinen kolmikantavalmistelu on osoittautunut tämän hallituksen aikana täydelliseksi farssiksi ja lumetekemiseksi.
Kaikesta huolimatta JHL lähtee siitä, että tarvitsemme neuvotteluja ja ennen kaikkea sopimista. Toisin kuin jotkut muut työmarkkinatoimijat, katsomme että näissä olosuhteissa ei ole edellytyksiä neuvotella pelkästään esillä olleesta työmarkkinamallista. Asioita tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena, jossa eri osatekijät vaikuttavat lopputulokseen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Mielestäni olisi erikoista neuvotella ja ehkä jopa sopia vientivetoisesta mallista samaan aikaan kun työrauhaan, paikalliseen sopimiseen ja luottamusmiesten asemaan liittyviä heikennyksiä menisi lainsäädännössä läpi Arkadianmäellä.
Lainsäädännöllä heikennettäisiin edunvalvontaa työmarkkinoilla. Osa tästä olisi muodossa, joka murentaisi työehtosopimusten yleissitovuutta ja luottamusmiehen asemaa, erityisesti yksityisellä sektorilla. Tässä yhteydessä en halua edes luetella kaikkia muita lainsäädäntöesityksiä, joilla heikennetään rajusti työntekijöiden ja työttömien asemaa.
Syksyn 2023 aikana käytiin valtiovallan aloitteesta keskustelua työmarkkinaosapuolten välillä tulevasta työmarkkinamallista. Aitoihin neuvotteluihin ei päädytty.
Olemme JHL:ssä pitkään peräänkuuluttaneet liittojen itsenäistä neuvottelu- ja sopimisoikeutta. Liitolle on tärkeää olla mukana neuvotteluissa, joissa päätetään jäsentemme arkeen vaikuttavista asioista. Emme anna periksi. Tämä riippumatta siitä, onko kyse neuvotteluperusteisesta työmarkkinamallista tai siitä, että maan hallitus ajaa rajoitteita lainsäädäntöön, esimerkiksi valtakunnan sovittelijan toimintaedellytyksiin.
Palkkaeroja pitää kuroa umpeen
Haemme liittona myös tulevaisuudessa toimintamalleja, joilla luodaan edellytyksiä palkkaerojen kaventamiseen. Tämä on tärkeää erityisesti matalapalkka-aloilla. Tämä työ jatkuu riippumatta siitä perustuuko työmarkkinamalli jatkossakin sopimuksiin vai höystetäänkö sitä sopimista rajoittavalla lainsäädännöllä.
Toimimme liittona sekä julkisen sektorin että julkisesti rahoitetun yksityisen sektorin edunvalvontakentällä. On luonnollista, että korostamme erityiskysymyksiä, jotka näiden alojen edunvalvonnassa tulevat vastaan. Samalla ymmärrämme tietysti, että palkkaköyhyyttä löytyy myös näiden sopimusalojen ulkopuolelta, eivätkä nämä haasteet ole pelkästään sukupuolisidonnaisia.
Seuraava työehtosopimusten neuvottelukierros tulee olemaan erittäin haasteellinen, jos maan hallitus jyrää nyt tieten tahtoen läpi työnantajien tavoitteita lainsäädännön. Ensimmäisiä viitteitä tulevasta saamme työehtosopimusneuvotteluissa alkusyksystä, mikäli tällaiseen välirikkoon päädytään.
Lainsäädäntö, jolla tulevaisuudessa rajoitettaisiin valtakunnansovittelijan edellytyksiä valmistella ja antaa sovintoesityksiä, olisi omiaan betonoimaan erityisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tätä me emme hyväksy.
Tuleeko valtakunnansovittelijasta muinaisjäänne?
Lakisääteisiä palveluja tuottavien, jo nyt työvoimapulasta kärsiville toimialoille tällainen lainsäädäntö olisi tuhoisaa. Pitovoimaa ei ole ja vetovoimaa ei tule.
Valtakunnansovittelijasta uhkaa tulla työmarkkinajärjestelmän muinaisjäänne. Hänellä on yhteys menneeseen aikaan, mutta ei mahdollisuutta ratkoa tasapuolisesti työmarkkinaerimielisyyksiä tulevaisuudessa.
Nyt pitäisi löytyä viisautta ja malttia maan hallituksessa. Meidän pitää hakea ratkaisuja kokonaisuuksiin, ei pelkästään yksityiskohtiin.
SAK:n jäsenliitot ovat omalta osaltaan viestineet maan hallituksen suuntaan, millaisilla toimilla olisi mahdollista luoda edellytykset neuvotteluprosessin aloittamiselle uudesta työmarkkinamallista. Viisautta olisi, että maan hallitus tarttuisi esityksiin ja se loisi omilla toimillaan edellytykset varsinaisille neuvotteluille uudesta mallista. Haluamme vähemmän sanelua, enemmän sopimista.
Lakot 2024 – Painava syy
Suomen hallituksen leikkaukset kohdistuvat työntekijöihin ja pienituloisiin. Hallitus aikoo kurjistaa työelämää ja heikentää sosiaaliturvaa kovalla kädellä. Leikkauslistalla on myös lakko-oikeuden rajoittaminen.
Kevään 2024 lakot ovat poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallitusohjelman työelämäheikennyksiä.
