Irtisanomislaki heikentäisi pienten yritysten houkuttelevuutta

Valmisteilla oleva irtisanomislaki ei ole hankala ainoastaan työntekijän näkökulmasta. Irtisanomissuojan heikentäminen loisi uutta vastakkainasettelua työmarkkinoille. Jatkossa uuden työvoiman rekrytointi pieniin yrityksiin voisi olla aiempaa vaikeampaa.

Viime päivinä olen saanut paljon kyselyjä siitä, miksi ammattiyhdistysliike vastustaa niin voimakkaasti hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä. Oma kritiikkini irtisanomislakia kohtaan perustuu niihin työtuomioistuimessa käsiteltyihin erimielisyysasioihin ja työriitoihin, joihin olen vuosien varrella päässyt tutustumaan niin Rautatieläisten liiton puheenjohtajan kuin ammattiliiton edustajan rooleissa.

Lähtökohtana irtisanomislakia koskevassa keskustelussa tietysti on se, onko olemassa joitakin ns. yleisiä hyviä syitä, jotka puoltaisivat hallituksen esitystä. Voin sanoa, että näitä ei ole. Lausunnolle lähteneessä esityksessä työllisyysvaikutukset arvioidaan lähelle nollaa. Syyskuun alussa oppositio tivasi maan hallitukselta perusteluja irtisanomislain työllisyyttä parantavista vaikutuksista, mutta tällaista tutkimusta hallitus ei pystynyt oppositiolle osoittamaan.

Maan hallituksen antama lakiesitys merkitsee sitä, että alle 20 hengen yrityksissä irtisanoa voitaisiin nykyistä vähäisemmästä työvelvoitteen laiminlyönnistä tai rikkomuksesta. Irtisanoa siis voitaisiin mm. nykyistä pienemmistä virheistä tai epäasiallisesta käytöksestä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan ja työyhteisön toimintaa.

Pärstäkerroinmalliksi esitys muuttuu, kun työpaikan sisäiseen luottamukseen liittyvissä kysymyksissä ratkaisuvaltaa siirretään enenevässä määrin tuomioistuimille – samaan aikaan, kun rikkeet, joista irtisanominen voidaan tehdä, ovat pienempiä. Kynnys irtisanomiseen madaltuu ja siihen ryhdytään helpommin tilanteissa, joissa yrityksen sisällä on tulehtunut ilmapiiri. Tuomioistuimissa ratkottavat riitatapaukset ovat usein sellaisia, joissa perusteet irtisanomisen laillisuudelle ovat kiistanalaiset. Henkilöperustaiset irtisanomiset ovat usein pitkiä työpaikalla kehittyneitä prosesseja, joissa tilanne on edennyt irtisanomisen asteelle. Näissä kysymyksissä näyttö ei ole usein selvä kumpaankaan suuntaan.

Maan hallitus ja Suomen Yrittäjät ajavat käsi kädessä uutta lainsäädäntöä, jossa tuomioistuinkäsittelyissä perusteet kallistuisivat työnantajan hyväksi, ja käytännössä myös irtisanomiskynnys esim. heikomman työsuorituksen vuoksi voisi johtaa irtisanomiseen.

Hallituksen esitys tuo kokonaisuuteen lisää vain sen, että eroon pääsee pienemmistä rikkeistä, työn hetkellisestäkin alisuorittamisesta tai käytännössä myös siksi, ettei naama enää miellytä. Tätä esitys käytännössä työpaikoilla tarkoittaa – ja näitä ne caset tulevat olemaan, kun niitä tuomioistuimissa tutkitaan. Kyse on siitä, millainen näyttö vaaditaan tai riittää, kun tapausta ratkotaan tuomioistuimessa.

Tasapuolisen kohtelun kannalta esitys tekee irtisanomisesta esim. töistä myöhästelyn tai muuta työyhteisöä jonkin verran matalamman työsuorituksen vuoksi liian helppoa siihen nähden, kuinka vakava on teko ja siitä syntyvä seuraamus.

Suomessa on paljon pienehköjä yrityksiä. Tämä esitys merkitsee useamman sadan tuhannen työntekijän irtisanomissuojan heikennystä. SAK:n Hannu Jouhki muistuttaa myös siitä, että työsuhteen pysyvyys tai sen epävarmuus on työntekijöiden keskuudessa suurin yksittäinen epävarmuutta aiheuttava tekijä. Esitys käytännössä lisää työpaikoilla työnantajan saneluvaltaa, koska riitatilanteessa työntekijän irtisanomissuoja on selvästi nykyistä heikompi.

On hyvä muistaa, että läheskään kaikki yrittäjät edes allekirjoita irtisanomissuojan heikentämisen tarvetta vaan monet kokevat sen lähinnä heikentävän ilmapiiriä yrityksissä. Esimerkiksi Varustelekan perustaja on todennut julkisuudessa, että hänen mielestään pienyrittäjille suunnattu asenteenmuutoskampanja ja irtisanomisen keinoihin sekä työympäristön parantamiseen liittyvät tietoiskut olisivat parempi keino työllisyyden kohentamiseen kuin hallituksen esittämä irtisanomislaki.

Nykyinen lainsäädäntö antaa selkeät ja perustellut syyt henkilöperustaiseen irtisanomiseen, eivätkä edes asiantuntijat usko hallituksen esityksen lisäävän työllisyyttä. Tämän vuoksi ihmettelenkin kovasti, mitä tuolla hallituksen esityksellä oikein tavoitellaan?

Kun irtisanomissuojaa tarkastellaan eurooppalaisesta näkökulmasta, on työntekijöiden irtisanominen Suomessa Euroopan keskitasoa. Mittareita on useita, mutta esimerkiksi talousjärjestö OECD:n yleisindeksin mukaan vakituisten työntekijöiden irtisanomissuoja on Suomessa Euroopan heikoimpia.

Irtisanomisperusteet on tällä hetkellä kirjoitettu lakiin selkeästi. Työsopimuslain mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työnteon edellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Nykyisen lain muotoilun piiriin kuuluvat jo nyt mm. asiaton käytös työssä, myöhästelyt, epärehellisyys, huolimattomuus tai työstä kieltäytyminen. Myös luottamuspula voi jo nyt olla irtisanomisperuste, mutta luottamuspulan vakavuutta on arvioitava objektiivisesti. Esimerkiksi taloudenhoitajan syyllistyminen varkauteen riittää irtisanomisperusteeksi. Moitittavasta menettelystä on ennen irtisanomista annettava varoitus, jonka jälkeen työntekijällä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on myös pyrittävä sijoittamaan irtisanomisuhan alainen työntekijä toisiin tehtäviin, mikäli se on järkevästi mahdollista. Erityisen törkeissä tapauksissa varoituksen antamista tai selvitystä uudelleen sijoittamisesta ei tarvitse tehdä.

Irtisanomislaki toisi lisää epävarmuutta ja jännitteitä nimenomaan pienille työpaikoille ja pahimmillaan se myös heikentäisi pienten työpaikkojen houkuttelevuutta. Kun työntekijän asema ja suoja tehdään heikommaksi nimenomaan pienissä työyhteisöissä, on vaarassa syntyä kahden kerroksen työmarkkinat. Uuden henkilöstön rekrytointi pieniin yrityksiin olisi jatkossa aiempaa hankalampaa.

Suomessa on tällä hetkellä pitkä koeaika ja matala irtisanomiskynnys sekä ainutlaatuinen lomautusjärjestelmä. Nämä kaikki takaavat sen, että työnantaja voi jo nykyisellään hallita työvoiman määrää muutostilanteessa ja työsuhteen alussa.

***

27.9.2018 kello 9:35. Tarkennettu kappaleiden 3 ja 4 muotoilua.