Muutosneuvottelut haastavat henkilöstön edustajia ja herättävät aiheellista huolta työntekijöissä
Sosiaali- ja terveysalaa riepottelee muutosneuvottelukierre, josta saamme “kiittää” maamme hallitusta. JHL on jäsentensä tukena tiukankin paikan tullen.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin miljardiluokan säästöjä. Rahoitusleikkausten lisäksi heikennyksiä tulee muun muassa henkilöstömitoituksiin ja ammattilaisten kelpoisuusehtoihin useilla eri aloilla.
Leikkaukset näkyvät maassamme myös muutos- ja yhteistoimintaneuvottelujen kierteenä, joka ei ole jäänyt varmaan keneltäkään huomaamatta. Se heijastuu koko sote-kenttään niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla.
Esimerkkinä mainittakoon Attendo, joka on käynyt jo useamman kuukauden massiivisia ja moninaisia muutosneuvotteluita. Luottamusmiehillä on ollut penkistä kiinni pitelemistä, kun päivän aikana voi olla useammat muutosneuvottelut, ja yhden henkilön pitäisi olla kahdessa neuvottelussa samaan aikaan.
Muutosneuvottelut huolettavat työntekijöitä
Työntekijät stressaavat töiden jatkuvuudesta. Kansainvälisillä työntekijöillä voi olla huoli löytää korvaavaa työtä hallituksen asettamassa kolmen kuukauden aikarajassa, kun taas muu henkilöstö pohtii asemaansa jättimäisillä hyvinvointialueilla ja isoissa organisaatioissa: Mihin minut saatetaan siirtää irtisanomisen vaihtoehtona? Minkälaisia muutoksia työsopimukseeni tullaan mahdollisesti esittämään? Aiotaanko työntekoaluettani laajentaa?
On kohtuutonta odottaa, että työntekijät siirtyvät kuin karjalauma pitkien matkojen päähän töiden perässä vain sen takia, että työnantajalla on mahdollisuus toimia näin.
Laki ja työehtosopimukset suojaavat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja näissä tilanteissa paremmin kuin tavallisia työntekijöitä. Ei ole kuitenkaan ennenkuulumatonta, että myös henkilöstön edustajia irtisanottaisiin yt-rytäkässä tuotannollis-taloudellisilla perusteilla.
Mitä eroa on yt-neuvotteluilla ja muutosneuvotteluilla?
Termiä yt-neuvottelut (yhteistoimintaneuvottelut) käytetään julkisella sektorilla, eli kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla. Termiä muutosneuvottelut käytetään yksityisellä sektorilla. Yt- ja muutosneuvottelut perustuvat eri lakeihin.
Muutosneuvotteluihin pitää varata tarpeeksi aikaa, ja tilaa aidolle neuvottelulle
Vaikka asiat etenisivät muodollisesti lain mukaan, henkilöstön ja heidän edustajiensa näkemys voi olla, että heitä ei ole aidosti kuultu neuvotteluissa. Viime kuukausien uutisoinnin perusteella on jopa todennäköistä, että työntekijöiden näkemykset kaikuvat kuuroille korville.
Yt- ja muutosneuvotteluihin, aitoon vuoropuheluun ja näkemysten vaihtoon, tulee varata riittävästi aikaa. Aitoihin neuvotteluihin kuuluu myös se, että mitään ratkaisua ei ole etukäteen lukittu, vaan kaikki mahdollisuudet ovat auki neuvottelupöydässä.
Mikäli työntekijöille jää tunne, että heitä ei ole kuultu riittävästi muutosneuvottelutilanteessa, nakertaa se pohjaa tulevalta yhteistyöltä ja muutoksien läpivienniltä työpaikalle jäävien kanssa. Huonosti ja liian nopeasti läpi viety neuvotteluprosessi aiheuttaa vain huonoa ilmapiiriä ja imagohaittaa.
Neuvottelujen tuloksena tavoiteltavat säästötkin voidaan melko usein asettaa kyseenalaisiksi, kun tehdyt päätökset aiheuttavat hölmöläisen peiton jatkamisen efektin.
JHL tukee jäseniään muutosneuvottelutilanteissa
Miten siis mahdollisiin yt-uutisiin kannattaa varautua? Mistä saan tietoa? Ammattiliittosi on tukenasi. Löydät kattavan tietopaketin yt- ja muutosneuvotteluihin liittyen nettisivujemme työelämäkysymyksistä.
Yleensä sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Väitän kuitenkin, että tässä tapauksessa tieto lisää turvaa.
Jos siis olet työntekijä, jonka työpaikalla on ilmoitettu käynnistyvistä yt- tai muutosneuvotteluista, lukaise tietopakettimme ja esitä mahdolliset lisäkysymykset joko omalle luottamusmiehelle tai aluetoimistolle. Jos olet luottamusmies, saat kasaamastamme informaatiosta hyvää tukitietoa yt-koitokseen, johon olet mahdollisesti joutumassa.
Käynnissä oleva muutosneuvottelukierre johtuu suurimmalta osin maamme hallituksen vastuuttomasta leikkauspolitiikasta, joka riskeeraa ihmisten välttämättömät palvelut. Työnantajien on kuitenkin kannettava vastuunsa työntekijöistään ja siitä, että muutosneuvotteluprosessit toteutetaan aidosti yhteistoiminnallisesti. Nyt on päällä vauhtisokeus.
