Kuntien pitää saada päästönsä kuriin

Kuntien hiilidioksidipäästöt pitää saada laskuun, jotta ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa. Tulevaisuudessa kuntia mullistavat myös väestön ikääntyminen ja kehittyvä teknologia.

Kuntien on kannettava vastuunsa ilmastosta

Suomi elää siirtymävaihetta kohti kestävää, hiilineutraalia ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen pyrkivää kiertotalousyhteiskuntaa. Kunnat tekevät suuren osan ilmastotoimista, ja siksi kunnilla on suuri vastuu kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisesta.

Ilmastonmuutos ja sen hillitsemiseksi tehtävät toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi työelämään. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sen vaikutuksiin sopeutuminen sekä ennakointi ja varautuminen vaativat paljon työelämältä ja palkansaajilta.

Ilmastopolitiikkaa on tehtävä niin, että se ottaa huomioon työelämän muutostarpeet ja työntekijöiden oikeudet.

Tässä työssä oikeudenmukaisen siirtymän periaate on ratkaisevan tärkeä.

Oikeudenmukaisessa siirtymässä työntekijät pääsevät vaikuttamaan muutokseen riittävästi. Myös työehdoista on pidettävä huolta muutoksia suunniteltaessa. Työntekijöiden on pystyttävä päivittämään osaamistaan esimerkiksi koulutuksella. Toimeentulosta on pidettävä huolta. Muuten kehitys ei ole kestävällä pohjalla.

Aurinkopaneeleja ja tuulivoimaloita, taustalla auringonlasku

Kuntien energiayhtiöllä on edessään suuri muutos, jonka tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Energiamurroksen yhteydessä tullaan ainakin suurelta osin luopumaan fossiilisista polttoaineista kuten kivihiilestä, turpeesta ja maakaasusta.

Kunnat pystyvät helposti vähentämään rakennusten ilmastopäästöjä energiatehokkuusremonteilla. Sisäilmasaneeraukset varmistavat, että julkiset tilat ja työntekijöiden työtilat ovat turvallisia ja terveellisiä.

Kuntien kannattaa tukea toisiaan, kun ne pyrkivät kohti hiilineutraalia huomista ja resurssien viisasta käyttöä. Kuntien kannattaa liittyä ilmastomuutosten torjujien HINKU-verkostoon ja resurssiviisaudesta elinvoimaa kehittävään FISU-verkostoon.

Luonnon monimuotoisuutta voidaan suojalla paikallisesti. Kunnat hoitavat viheralueita, kunnostavat vesistöjä, toteuttavat suojeluhankkeita sekä ottavat luonnon monimuotoisuuden huomioon maankäytön suunnittelussa. Resurssiviisautta puolestaan on se, että rakennuskanta sekä tiet ja väylät pidetään käyttökunnossa.

Vihreää kasvustuo maassa, matalien kasvien lehtiä.

Oikeudenmukainen verotus, toimivat palvelut

Jokaisella kuntalaisella tulee olla mahdollisuus tehdä omat valintansa elämässä. Nämä mahdollisuudet eivät synny itsestään, vaan niitä tuetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluilla. Palvelut maksetaan yhteisillä verovaroilla.

Verotuksen on oltava oikeudenmukaista. Sen, jolla on enemmän, on myös osallistuttava vahvemmin palveluiden rahoitukseen. Veropohjan on oltava laaja, jotta minkään yksittäisen ryhmän verorasitus ei kasva kohtuuttomaksi.

Ihmiset kokevat, että verot ovat oikeutettuja silloin, kun he saavat maksamilleen veroille vastinetta. Vastine on esimerkiksi hyvä koulutus ja toimiva terveydenhuolto.

Kuntien kannattaa harjoittaa aktiivista elinvoima- ja työllisyyspolitiikkaa valtion avustuksella. Näin työllisyysaste saadaan pitkällä aikavälillä nousuun. Kun työllisyys paranee, kuntien kassaan kertyy enemmän tuloveroja.

Kuntien tulee tarvittaessa olla valmiita kunnallisveron ja kiinteistöverojen maltilliseen nostoon. Rakentamattomien tonttien veroprosenttia muuttamalla voidaan parantaa maankäytön tehokkuutta ja kasvattaa kuntien verotuloja.

Iso osa kuntalaisista saa huomattavan osuuden kokonaistuloistaan pääomatuloista. Tämän vuoksi olisi perusteltua vahvistaa kuntien tulopohjaa siten, että kunnat saavat osuuden pääomatuloveron tuotosta.

Kunnat voivat parantaa talouttaan myös lisäämällä toimintansa tuottoja. Toimintatuottoja ovat esimerkiksi asiakasmaksut. Maksuja voidaan korottaa joidenkin palveluiden osalta.

Maksujen korotusta on vaikea perustella pelkästään kuntatalouden parantamisella. Kuntien tulee investoida myös palveluiden laatuun ja toimivuuteen. Mikäli kunnan tarjoamien palvelujen kysyntä kasvaa, myös tuotot voivat kääntyä nousuun.

Päättäjäksi ja vaikuttajaksi – kuntademokratia

Vaaleissa äänestäminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Se onnistuu muun muassa perustamalla ennakkoäänestyspaikkoja sinne, missä ihmiset säännöllisesti liikkuvat. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirjastot ja kauppakeskukset.

Kansalaisvaikuttaminen ei pääty vaaleihin. Kuntien tulee muokata hallintosääntöjään niin, että ihmiset innostuvat osallistumaan. Yksi vaihtoehto on kehittää keskusvaalilautakunnan roolia lakisääteisten tehtävien rinnalla aktiivisempaan suuntaan, demokratiaa vahvistavaksi lautakunnaksi.

Muistilappuja lasiseinässä, ihmiset katsovat lappuja yhdessä.

Vaalienkin jälkeen kunnista tulee löytyä osoite kansalaisvaikuttamiselle ja osallisuuden kehittämiselle. Tämä tulee määrittää kunnan hallintosäännössä.

Osallisuutta voidaan lisätä myös asettamalla toimielimiä, kuten nuorisovaltuustoja sekä vanhus- ja vammaisneuvostoja. Jokaisen kunnan kannattaa tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Kuntalaisten osallisuus paranee, kun he voivat vaikuttaa hankkeisiin aikaisessa vaiheessa. Vaikuttamisen ja viestinvaihdon pitää onnistua myös internetin välityksellä. Verkoissa tapahtuva vuorovaikutus on keskeinen osa nykyistä kansalaisvaikuttamista.

Tulevaisuuden kunta on lasten ja nuorten

Tulevaisuuden kunta on erilainen kuin tämän päivän kunta. Mahdollinen sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien tehtäviin. Sosiaali-, terveys ja vanhuspalvelut siirtyvät pois kunnista, samoin niiden tuottamiseen käytetyt resurssit.

Kuntiin jää ihmisten arki. Siihen vaikuttavat poliittiset ratkaisut tehdään kunnissa seuraavien kymmenen vuoden aikana. On löydyttävä tilaa toivolle ja uuden tulevaisuuden rakentamiselle.

Maailmaa mullistavat megatrendit vaikuttavat myös kuntiin.

Kun väestö ikääntyy, kuntien on säästettävä jostain ja tehtävä asioita uudella tavalla.

Teknologian murros luo uusia tapoja palveluiden tuottamiseen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kunnilla on keskeinen rooli, koska ne esimerkiksi käyttävät määräysvaltaa energiayhtiössä, jotka tuottavat meille sähköä ja lämpöä. Kunnat ovat tärkeä toimija myös energiansäästötalkoissa.

Alkavalla kuntavaalikaudella pitää varmistaa, että ihmiset saavat palvelunsa silloinkin, kun osa tehtävistä siirtyy kunnilta pois. Alkavalla valtuustokaudella tärkeä tehtävä on uuden kunnan strategisista tehtävistä päättäminen. Tämän työn lähtökohdaksi tulee ottaa kunnan asukkaat ja heidän tarvitsemansa julkiset palvelut.

Perustettavien hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön on oltava saumatonta. Erot terveydessä ja hyvinvoinnissa eivät kavennu, jos asukkaat eivät saa esimerkiksi tarvitsemiaan sosiaalipalveluja. Oikein suunnitellut tietojärjestelmät mahdollistavat tiedonkulun palveluntarjoajien ja asiakkaiden välillä.