Hyvinvointialueet ja sote-uudistus

Vastuu sote-palvelujen tuottamisesta siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden aluevaalit pidettiin 23.1.2022. Uudet aluevaltuustot päättävät, miten sosiaali- ja terveyspalvelut alueilla toteutetaan, miten ja minne rahaa käytetään ja miten hyvinvointialueiden henkilöstöstä huolehditaan.

Sote-uudistuksessa syntyneet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista (sote-palvelut) päättyy, ja palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Sote-palveluiden lisäksi hyvinvointialueet vastaavat myös pelastustoimesta, koulukuraattori- ja psykologipalveluista.

Hyvinvointialueita Suomeen tulee 21. Hyvinvointialueeseen kuuluvat kaikki sen alueella sijaitsevat kunnat. Alueiden kartan löydät  sote-uudistus.fi -sivulta. Helsinki ei kuulu hyvinvointialueisiin, vaan se vastaa omana alueenaan sote-palveluista ja pelastustoimesta. Siksi Helsingissä ei myöskään järjestetä aluevaaleja.

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa jo 1.3.2022! Tämä tarkoittaa sitä, että valtuustot ryhtyvät linjaamaan, miten muun muassa alla luetellut palvelut jatkossa tuotetaan.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät

  • missä on sinulle lähin terveyskeskus
  • kuinka nopeasti pääset hoitoon
  • miten mummosi tai ikääntyneet vanhempasi hoidetaan
  • missä on lähin palokunta
  • saako lapsesi koulukuraattoripalveluja tarvittaessa
  • miten hyvin kaikkia näitä palveluja tuottava henkilöstö voi työssään
  • miten ja minne hyvinvointialueiden rahat käytetään.

Tutustu tarkemmin hyvinvointialueiden päätöksentekoon.

Palvelut ovat ihmisiä varten. Vanhustenhoidossa tarvitaan hoitajia, mutta ilman ateriapalveluita, välinehuoltoa, puhtauspalveluita ja monia muita ammatteja ei terveyskeskus, sairaala tai vanhusten hoivakoti toimi.

Ihmiset tuottavat palveluita niitä tarvitseville. Hyvä työn laatu on mahdollista vain silloin, kun työntekijät itse voivat hyvin. Turvalliset, terveelliset ja hyvin johdetut työpaikat vähentävät työntekijöiden sairauspoissaoloja ja työtapaturmia sekä vähentävät työn haitallista kuormitusta. Hyvinvointialueen on oltava hyvä työnantaja voidakseen kilpailla ammattitaitoisista työntekijöistä.

JHL on Suomen suurin hyvinvointialoja edustava ammattiliitto

Me haluamme

  • että ihmiset saavat palveluita silloin, kun he niitä tarvitsevat
  • että palveluista vastaavat työntekijät voivat hyvin
  • että hyvinvointialueilla tehdään oikeita päätöksiä, joissa otetaan huomioon sekä palveluja tarvitsevat että työntekijät, jotka huolehtivat siitä, että palvelut toimivat
  • että julkinen työ – sotetyö on pidettävä omissa käsissä.

Silloin kaikilla yhteiskunnassa on hyvä olla. Siksi JHL pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla tehdään oikeita päätöksiä.

JHL:lle tärkeät tavoitteet aluevaltuustoille

Ammattiliitto JHL nostaa esiin yhdeksän tärkeää tavoitetta. Ne ovat olennaisia asioita hyvinvointialueiden toiminnassa. Näistä asioista voit olla yhteydessä oman alueesi valtuutettuihin.

Tulosta tästä itsellesi JHL:n tavoitteet (A4-koko).

1. Julkinen sektori vastaa palvelujen tuottamisesta

Hyvinvointialue vastaa siitä miten, missä ja kenen toimesta vanhusten, vammaisten, ihan tavallisten työssäkäyvien asukkaiden, tai lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan.  Päävastuun on oltava alueella itsellään. Yksityisiä yrityksiä voidaan käyttää täydentämään palveluja.

Aluevaltuusto päättää, miten palveluihin varatut rahat käytetään. 

2. Hyvinvointialue on hyvä työpaikka

Hyvinvointialueen on oltava houkutteleva työpaikka. Sellainen, jonne halutaan töihin.

Työntekijälle yksi tärkeä mittari on työstä saatava palkka. Siksi palkkaharmonisointi on tehtävä ripeästi. Palkan lisäksi myös työolosuhteiden on oltava kunnossa.

Hyvinvointialueet ovat lähes 200 000 ihmisen työnantajia. Kunnista siirtyy lähihoitajia, sairaanhoitajia, hoiva-avustajia, laitoshuoltajia, ensihoitajia, ruokapalvelutyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja lukuisia muita työntekijöitä hyvinvointialueelle.

 Aluevaltuusto päättää, minkälainen työnantaja uusi hyvinvointialue on.

3. Hyvinvoiva työntekijä lisää tuottavuutta

Työntekijöiden hyvinvointi on saatava kuntoon. Turvallisen ja terveellisen työpaikan luominen edellyttää osaavaa johtamista ja pitkäjänteistä työtä. Työsuojelulla parannetaan työntekijöiden jaksamista. Työsuojelu vaikuttaa myös työn tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Kun työolot ovat turvalliset ja terveelliset, sairauspoissaolot, työtapaturmat sekä työn haitallinen kuormitus vähenevät ja työyhteisöt toimivat paremmin.  Kun työntekijät voivat hyvin, he eivät pyri pois alalta. Hyvin toimivat työyhteisöt ovat houkuttelevia työpaikkoja uusille työntekijöille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden pitää toimia hyvin. Virheille ei ole sijaa. Hyvä työn laatu on mahdollista vain silloin, kun työntekijä itse voi hyvin.

Sillä on väliä, kuka on työnantajana.

4. Vanhustenhoidon haasteet on ratkaistava

Kotihoidon on oltava turvallista, ammattitaitoista ja riittävää. Laadukkaan palveluasumisen on oltava kaikkien sitä haluavien ulottuvilla. Hyvä palvelu tarkoittaa sitä, että myös työntekijöitä on tarpeeksi.

Vanhukset ovat erilaisia ja siksi myös palveluissa pitää olla vaihtoehtoja. Digitaalisia keinoja voidaan käyttää silloin kun se on asiakkaalle sopiva ratkaisu. Turvallista ja ammattitaitoista kotihoitoa pitää olla saatavilla silloin, kun omassa kodissa on vielä mahdollista asua. Kun palveluita tarvitsee enemmän, on laadukasta palveluasumista oltava tarjolla ihan jokaiselle.

Aluevaltuustot ratkaisevat vanhustenhuollon tulevaisuuden. 

5. Hoitajien lisäksi tarvitaan muitakin ammattilaisia

Sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa työskentelee paljon eri alojen ammattilaisia, joita ilman hyvä hoito ei onnistu. Sairaalat eivät pysy puhtaina itsestään, ruoka ei ilmesty lautaselle ilman, että sen valmistamisesta ovat vastanneet ammattitaitoiset työntekijät. Leikkaussali ei pyöri ilman välinehuoltajien tekemää työtä. Ei ole yhdentekevää kuka nämä työt tekee.

Sujuva palveluketju varmistaa turvallisen ja laadukkaan lopputuloksen. Siksi hyvinvointialueen on tärkeä huolehtia myös tukipalveluista ja pitää ne omissa käsissään.

Aluevaltuustossa päätetään, miten ja kuka tukipalvelut hoitaa. 

6. Terveyskeskus on lähipalvelu

Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava nopeasti ja helposti, lähelle ihmistä. Terveyskeskukseen on päästävä hoitotakuun mukaisesti ja siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Kun hoidon alkuun pääsee nopeasti, estetään paremmin tilanteen paheneminen ja samalla säästetään myös rahaa. Ihmisen on oltava hoidon keskiössä.

Aluevaltuusto päättää, missä ja kenen toimesta terveyskeskuksen palvelut tarjotaan. 

7. Mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikille

Hyvinvointialueet ovat vastuussa siitä, että kaikille mielenterveysongelmista kärsiville tarjotaan hoitoa eikä ketään jätetä yksin. Hoitoon on päästävä mahdollisimman nopeasti.

Yhä useampi lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet johtuu mielenterveyssyistä. On kestämätöntä, jos mielenterveyspalveluihin joutuu jonottamaan jopa kuukausia. Mitä nopeammin ongelmiin voidaan puuttua, sitä paremmin niitä pystytään hoitamaan.  Jokainen yksilö on arvokas.

Aluevaltuusto päättää mielenterveyspalvelujen järjestämisestä.

8. Vammaispalvelut ovat ihmisoikeus

Toimivat vammaispalvelut ovat vammaisen elämässä kunnollisen elämän edellytys.

Jokainen vammainen henkilö tarvitsee sellaisia palveluita, jotka ovat juuri hänelle tärkeitä. Henkilökohtaista apua on saatava siten kuin se on myönnetty.

Työntekijöillä on oltava riittävästi apu- ja suojavälineitä, kun he tekevät työtä toisen kotona. Alan palkkaus, työolot ja ammatillinen kehittyminen on saatava kuntoon. Henkilökohtaiset avustajat tekevät usein työtään osa-aikaisena tai nollatyösopimuksella. Näistä on päästävä eroon. Muuten työntekijöitä ei saada tarpeeksi.

Aluevaltuusto linjaa vammaisten palvelut. 

9. Pelastuspalvelut turvattava

Hyvinvointialueen on varmistettava, että palokunta ja muut pelastuspalvelut ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan.

Kun jotain sattuu, on avun oltava lähellä. Pelastuspalvelut ovat lähipalveluita, joihin kaikilla on yhtäläinen oikeus. Turvallisuudesta ei voi tinkiä!

Aluevaltuusto linjaa pelastuspalveluiden saatavuuden hyvinvointialueella. 

Tietoa pähkinänkuoressa: Sote-uudistus ja hyvinvointialueet

Sote-palvelujen uudistaminen on toteuttamisvaiheessa. Vastuu palvelujen tuottamisesta siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Tavoitteena on varmistaa riittävät ja yhdenvertaiset palvelut kaikille, sekä kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Uudistuksen toivotaan myös auttavan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023 siirtyvät palvelut

Muun muassa seuraavat palvelut siirtyvät hyvinvointialueille

  • sosiaalihuollon palvelut, esimerkiksi vanhuspalveluiden kotipalvelu ja kotihoito, vammaispalvelut, oppilashuolto (koulukuraattorit, psykologit), lastensuojelu, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta
  • terveydenhuollon palvelut, esimerkiksi terveyskeskusten palvelut, hammashuolto, erikoissairaanhoito
  • pelastustoimi.

Hyvinvointialue päättää, mitä palveluita se tuottaa itse ja mikä osa palveluista annetaan yksityisen tai kolmannen sektorin hoidettavaksi. Kaikkea tuotantoa hyvinvointialue ei voi siirtää yksityiselle sektorille. Lain mukaan hyvinvointialueen pitää kuitenkin myös itse tuottaa sote-palveluita.

Hyvinvointialueiden lisäksi Helsinki vastaa omana alueenaan sote- ja pelastustoimen palveluista. HUS-sairaanhoitopiiristä tulee HUS-yhtymä, joka vastaa Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa erikseen sovittavasta vaativasta erikoissairaanhoidosta. Helsingissä ei asiakkaan tai työntekijän kannalta välttämättä mikään muutu.

Aluevaltuusto ylin päättävä elin

Kullakin hyvinvointialueella on aluevaltuusto nykyisen kunnanvaltuuston tapaan. Yksinomaan aluevaltuuston käsissä on se, miten sote-palvelut ja pelastustoimi hoidetaan. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa.

Aluevaltuusto päättää muun muassa

  • alueen hyvinvointistrategiasta
  • minkälaisia palveluita hyvinvointialueella järjestetään ja miten
  • millaista henkilöstöpolitiikkaa alueella harjoitetaan.

Valtuuston lisäksi alueille voidaan perustaa lautakuntia ja muita elimiä hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti. Pakollisia ovat vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostot.

Aluevaltuusto päättää myös pelastustoimen järjestämisestä.

Tukipalvelut hyvinvointialueella

Palveluja voi järjestää ja tuottaa eri tavoin. Järjestämistavalla on vaikutusta eri yksiköiden mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä. Lisäksi järjestämistapa vaikuttaa siihen, miten toimintoja organisoidaan ja kehitetään organisaation sisällä, kuten myös palvelujen hankintaan kilpailuttamatta.

JHL:n esitteestä saa tietoa asioista, joita on syytä huomioida hyvinvointialueen tarvitsemien tukipalvelujen organisoimisessa.

Henkilöstön asema

Henkilöstön osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistus tarkoittaa isoja muutoksia. Kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, vaihtuu samalla lähes 200 000 ihmisen työnantaja. Tämä tarkoittaa sitä, että

  • nykyisin kunnissa sote-tehtävissä tai pelastustoimessa työskentelevien henkilöiden työnantaja vaihtuu
  • tukipalveluiden osalta ne tehtävät, joissa sote-palveluiden osuus on vähintään 50 % siirtyvät myös suoraan hyvinvointialueille.
  • muutos tapahtuu liikkeenluovutuksena, eli henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palvelukseen
  • myös työehtosopimus muuttuu niillä, jotka siirtyvät hyvinvointialueille. Suurin muutos tapahtui jo 1.9.2021 kun uusi sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimus, eli SOTE-sopimus astui voimaan. Jatkossa hyvinvointialueilla työantajana toimii Kuntatyönantajan sijaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

JHL edellyttää, että muutos tehdään hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Henkilöstöä on kuultava ja muutostilanteiden valmisteluun on varattava riittävästi aikaa yhteistoiminnan periaatteita noudattaen.

Myös palkkaharmonisointi on tehtävä kohtuullisessa ajassa. Sote-uudistus on henkilöstölle suuri ponnistus ja onnistuneella toteuttamisella on suuri merkitys siinä, miten henkilöstöä jatkossa alalle saadaan. Jos hyvinvointialue haluaa saada osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa, on sen oltava houkutteleva työnantaja. Tämä tarkoittaa, että palkkauksen, työolojen ja johtamisen on oltava kunnossa!

Nykyisin yksityisellä sektorilla työskenteleville ei välttämättä tapahdu mitään. Yksityinen sektori voi tuottaa palveluita itse kuten tähänkin asti, ja yritykset voivat jatkossa tehdä sopimuksia palvelujen tuottamisesta hyvinvointialueen kanssa aivan kuten aiemmin kuntien kanssa.

Lue JHL:n tiedotteet ja lausunnot sote-uudistuksesta tästä

Mistä kunnat tulevaisuudessa vastaavat?

Kunnat vastaavat jatkossakin monesta kuntalaisen elämää läheisesti koskettavasta asiasta.

Kuntien päätösvallassa olevat asiat vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn.

Kunnat vastaavat

  • varhaiskasvatuksesta
  • koulutuksesta
  • ravitsemispalveluista
  • liikuntapalveluista
  • kulttuuripalveluista
  • kaavoituksesta
  • liikennejärjestelyistä.

Lisäksi kunnilla on mahdollisuus toimia sote-palvelujen tuottajina tiettyjen reunaehtojen mukaisesti.

Hyvinvointialueiden ja kuntien on myös käytävä säännöllisesti neuvotteluja, jotta palvelut toteutuvat asukkaiden kannalta mahdollisimman saumattomasti.

Ammattiliitto JHL on tukena muutoksessa

JHL on vahvasti mukana sote-uudistuksen työelämään tuomassa muutoksessa. JHL näkyy työpaikalla jäsenten rinnalla yhdistyksen kautta.

JHL tarjoaa yhdistyksille eväät ja keinot toimia paikallisina edunvalvojina.

Tarpeen mukaan JHL:läiset voivat kääntyä heitä edustavan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Henkilöstön edustajilla on oma tärkeä roolinsa alueellisesti sote-uudistuksen valmisteluissa ja täytäntöönpanossa.

JHL-opisto kouluttaa jäseniä, yhdistysaktiiveja ja henkilöstön edustajia ajankohtaisista asioista. JHL:n 9 aluetoimistoa ovat myös yhdistysten ja jäsenten apuna ja neuvottelijana. Liittotasolla JHL on vaikuttanut lainsäädännön valmisteluun ja osallistuu uudistuksen toimeenpanoon.

Liitolla on 6-sivuinen esite ”Ammattiliitto on tukenasi muutostilanteissa”, jossa kuvataan muutokseen suhtautumista ja kerrotaan, kenen puoleen kannattaa mieltä askarruttavissa kysymyksissä kääntyä. Esite löytyy Materiaalipankin Oppaat-sivulta.

JHL:n vahvuus on joukkovoima. Yksin emme pärjää, mutta yhdessä voimme vaikuttaa.

Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta