Tulevaisuuden JHL

Miten työmarkkinoiden käy, kun Suomen väestö harmaantuu ja harventuu? Kuka hoitaa sinun mummosi 30 vuoden päästä? JHL:n uunituore selvitys etsii ratkaisuja Suomea uhkaavaan työvoimapulaan.

Ammattiliitto JHL perehtyy vuosien 2021–2025 aikana yhteensä viiteen laajaan ilmiöön, jotka vaikuttavat JHL:n jäsenten töihin.

JHL:n tulevaisuustrendit 2021–25

Löydät kaikki tulevaisuustrendeihin liittyvät julkaisut kätevästi JHL:n aineistopankista.

Seuraa uutisointia JHL:n tulevaisuustyöstä JHL:n Facebook- ja Twitter-tileillä aihetunnisteella #tulevaisuudenjhl.

Hoitaja auttaa vanhusta ylös sängyltä, kuvassa teksti #tulevaisuuden JHL

Enemmän vanhuksia, vähemmän työssäkäyviä veronmaksajia

Suomen väestörakenne mullistuu tulevina vuosikymmeninä. Väki vähenee, väestö vanhenee ja lapsia syntyy entistä vähemmän. Huoltosuhde heikkenee eli työikäisten määrä suhteessa muuhun väestöön pienentyy.

Tämä kaikki lisää julkisten palveluiden tarvetta. Työvoimasta ja veronmaksajista tulee pula, joten Suomessa pitäisi lisätä tehtävän työn määrää.

Kattava selvitys hakee ratkaisuja

Ammattiliitto JHL on tilannut Aula Reseach -tutkimusyritykseltä selvityksen, jossa etsitään ratkaisuja työvoimapulaan.

Selvitys ehdottaa kolmea keinoa, joilla ongelmaa voi ratkoa. Ammattiliitto JHL pitää selvänä, että työvoimapulan ratkaisuun tarvitaan myös työperäisen maahanmuuton selvää lisäämistä.

  • Työllisyysasteen kohottaminen ja työurien pidentäminen
  • Syntyvyyden kasvattaminen
  • Maahanmuuton lisääminen

Maahanmuutto on osa ratkaisua

Ammattiliitto JHL on tehnyt myös kattavamman selvityksen maahanmuutosta ja sen vaikutuksista Suomen työelämään.

JHL teetti keväällä 2022 kyselyn maahanmuutosta. Tulos on selvä: suomalaiset suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon selvästi entistä myönteisemmin. Suuri osa suomalaisista hyväksyy työperäisen maahanmuuton, kun toimitaan samoilla työehdoilla suomalaisten kanssa. Tutustu tarkemmin: JHL:n kysely työperäisestä maahanmuutosta, maaliskuu 2022. Olemme koostaneet kyselyn keskeisiä tuloksia tähän tiivistelmään.

kaksi esitelehtistä punaisella taustalla

Väestö harventuu ja harmaantuu

Suomen väestö ikääntyy tulevina vuosikymmeninä voimakkaasti. Samaan aikaan syntyvyys vähentyy eli lapsia syntyy entistä vähemmän. Tämä johtaa siihen, että Suomen huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi suomalainen käy töissä ja yhä isompi osa väestöstä on lapsia, nuoria ja vanhuksia. Muutoksella on dramaattinen vaikutus työmarkkinoihin, talouteen ja julkisiin palveluihin. Pula työntekijöistä ja veronmaksajista pahentuu nykyisestään.

Palvelun tarve kasvaa, tekijöiden löytäminen vaikeaa

Suomen markkinat lakkaavat kasvamasta, kun väki ikääntyy ja vähenee. Samaan aikaan muuttuu myös julkisten palvelujen tarve. Lastenhoitoa ja nuorisopalveluita tarvitaan vähemmän, vanhushuoltoa enemmän.

Työntekijöitä on tulevaisuudessa entistäkin vaikeampaa löytää. Erityisen paha työvoimapula iskee sosiaali- ja terveysaloille, jossa palveluntarve kasvaa mutta ammattitaitoisia tekijöitä jää eläkkeelle vinhaa vauhtia. Myös kasvatus- ja koulutusala kärsivät työntekijäpulasta, jonka aiheuttaa runsas eläköityminen.

Maakunnat kohtaavat väestömuutoksen eri lähtökohdista, kun väestö keskittyy entistä enemmän esimerkiksi Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle.

Työvoimapulan ratkaisu vaatii lisää maahanmuuttoa

Työllisyysasteen nostaminen on nopeimpia tapoja työvoimapulan helpottamiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmiset jatkaisivat työelämässä nykyistä pidempään ja mahdollisimman moni työkykyinen olisi töissä. Tuskatonta keinoa työllisyysasteen nostamiseksi ei ole, ja monia työllisyystoimia on käytössä jo nyt.

Syntyvyyden nousuun voidaan vaikuttaa perhepolitiikalla. Sen tärkein tavoite on, että jokainen voisi saada haluamansa määrän lapsia. Tutkimuksista ei löydy yksiselitteistä vastausta siihen, miten tavoitteeseen päästään. Vaikka syntyvyys lähtisi nousuun heti, vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten kuluttua.

Ammattiliitto JHL kannattaa työperäisin maahanmuuton selvää lisäämistä. Nykyään Suomeen töihin tuleminen on sekava byrokratiaviidakko, ja tähän tarvitaan muutos. Työluvat on käsiteltävä huomattavasti nykyistä nopeammin. Tiukkoja kielitaitovaatimuksia kannattaa tarkastella uudelleen. Kielitaidon pitää kuitenkin aina olla sillä tasolla, että kansalaiset saavat turvallista palvelua.

Kun maahanmuutto lisääntyy, myös työehtojen valvontaa pitää samalla lisätä. Se tarkoittaa muun muassa tiukempaa puuttumista alipalkkaukseen, kanneoikeutta ammattiliitoille ja hankintalain viilaamista.

Ammattiliitto JHL on tehnyt laajan selvityksen työperäisestä maahanmuutosta, tutustu tarkemmin JHL:n kantoihin.

JHL:n ilmastoselvitys 2021

JHL:n ilmastoselvityksessä pohditaan, miten ilmastokriisi ja sen jarruttaminen vaikuttavat ammattiliiton jäseniin. Selvityksen teki keväällä 2021 tutkimustoimisto Aula Research. JHL tarjoaa työn tulokset nähtäväksi nopeasti luettavana tiivistelmänä ja kahtena perusteellisena raporttina.

Ammattiliiton pitää olla ilmastotoimissa mukana ja ilmastokriisin torjunnassa täytyy muistaa niin kutsuttu oikeudenmukainen siirtymä. Suomessa se tarkoittaa muun muassa, että ihmiset tulevat taloudellisesti toimeen, jos ilmastokriisi sulattaa työpaikan alta. Yhteiskunnan pitää myös tarjota riittävästi koulutusta alanvaihtajille.