Yksityinen sosiaalipalveluala sai viimein uudet työehdot, tällaiset ne ovat
Yli neljän kuukauden vääntö päättyi, kun kaikki neuvotteluosapuolet viimein torstaina 30.6. hyväksyivät uudet työehdot yksityiselle sosiaalipalvelualalle. Syyskuun alussa alan palkkoja korotetaan 2 prosenttia, ja palkkataulukoihin tulee myös alarajakorotuksia, 0,8%, joka on kohdennettu palkkaryhmien vähimmäispalkkoihin. Sopimus on muotoa 1+1 vuotta.
Pitkä odotus on ohi yksityisellä sosiaalipalvelualalla, kun alan uusi työehtosopimus on nyt hyväksytty.
– Yli neljä kuukautta olemme sitkeästi vääntäneet ja viimein pääsimme maaliin. Tuloksen syntymistä vauhditti JHL:n julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto, toteavat vastaava sopimusasiantuntija Laura Kovalainen ja sopimusasiantuntija Tanja Tuunainen-Vainio.
– Palkankorotusten lisäksi saimme työehtosopimuksen teksteihin lukuisia työntekijämyönteisiä uusia kirjauksia, sekä useita selkeytyksiä aiempiin kirjauksiin, jotka selventävät monien asioiden tulkitsemista. Erityismaininnan ansaitsee perhevapaat, joiden palkallisuuteen saatiin aivan hurja parannus, Kovalainen ja Tuunainen-Vainio toteavat.
Tutustu yksityisen sosiaalipalvelualan sopimusratkaisua esittelevään diasarjaan
Sopimuksen keskeisin anti näyttää tältä:
Sopimuskausi
Sopimus on mallia 1+1 vuotta ja se on voimassa 1.5.2022-30.4.2024.
Sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään jo 30.4.2023. Näin voidaan tehdä, jos 2023 vuoden palkankorotuksista ei päästä sopuun 15.3.2023 mennessä.
Palkankorotukset
- Vuonna 2022 palkkoihin tulee kahden prosentin yleiskorotus 1.syyskuuta alkaen.
- Palkkataulukoihin tulee 1.9.2022 alarajakorotukset.
- Vuoden 2023 palkankorotuksista on sovittava 15.3.2023 mennessä.
Korotuksia erilaisiin korvauksiin
- Hälytyskorvauksia korotetaan 40 prosenttia.
- Kielilisää korotetaan 7 prosenttia.
- Pääluottamus- ja luottamusmiesten korvauksia korotetaan vähintään 3,5 prosenttia.
- Työsuojeluvaltuutetuille tulee kokonaan uudet korvaustaulukot.
Runsaasti työntekijän kannalta hyviä tekstimuutoksia
Niin kutsuttuja tekstimuutoksia ja selventäviä soveltamisohjeita yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukseen tuli runsaasti. Suurin osa muutoksista on työntekijämyönteisiä, muun muassa
- palveluslisissä on nyt tarkemmin määritelty, mitä ainakin tarkoitetaan samankaltaisella työllä.
- myös samalla ammattialalla tehty, jopa yhtä palkkaryhmää alemman työn kokemus tulee laskea palveluslisään oikeuttavaksi.
- työvuoroluettelon muuttamiseen on tullut lisäys, että muutoksen voi tehdä vain painavan ennalta-arvaamattoman syyn takia
- työvuorot pitää järjestää yhdenjaksoisena entistä tiukemmin rajauksin
- työajalla tapahtuvan ruokatauon keskeytyminen jatkaa ruokatauon pituutta keskeytysajan verran eikä esimerkkiruokailua lasketa ruokatauoksi
- työvuorot suunnitellaan niin, että työntekijälle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana ja kaksi kahden päivän (la-su) viikonloppuvapaata kuuden viikon aikana
- vuosiloma on annettava yhdenjaksoisena. Loman jakaminen useampaan osaan olisi mahdollista vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.
Lisäksi työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus on nyt osa työehtosopimusta ja samassa asemassa kuin luottamusmiessopimus.
Toisen vanhemman palkallinen perhevapaa pitenee huomattavasti
Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on nyt sovittu, että toisen vanhemman vanhempainvapaan palkallisuus pitenee huomattavasti. Aiemman isälle tarkoitetun kuuden palkallisen päivän sijaan toinen vanhempi saa palkallista perhevapaata 32 arkipäivää. Jatkossa palkalliseen vapaaseen ovat oikeutettuja kaikki, jotka ovat Kelan vanhempainpäivärahan piirissä. Synnyttävä vanhempi saa 32 päivän lisäksi raskausvapaan osalta 40 palkallista arkipäivää, eli yhteensä 72 päivää, jolloin päivien määrä pysyy ennallaan.
Työryhmät
Työryhmä, jonka tehtävänä on Terveet ja tulokselliset työajat-oppaan uudistaminen ja selvittää, ketkä kuuluvat hälytysrahan piiriin.
Palkkaselvitystyöryhmä, tilastotyöryhmä ja palkkaussopimuksen uudistustyöryhmä jatkavat, kuten allekirjoituspöytäkirjassa 5.3.2018 on sovittu.
Työhyvinvointityöryhmän tehtävänä on tarkastella työelämän laadun, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamista sekä yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan toimivuutta. Työryhmä edistää sitä, että työpaikoilla ja työyhteisöillä on riittävästi tietoa ja valmiuksia laatia paikallisia toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi, työssä jaksamisen tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi. Erityisinä teemoina matka-aika, etätyön periaatteet, lepotauot (taukopaikat, joutuisa ruokailu työajalla).
Työryhmä, joka selvittää TES:n 25 §:n mukaista suojavaatetusta.
Ammattiliitto JHL:n lisäksi työntekijöitä edustavat Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry, Talentia sekä Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry. Työnantajaa edustaa Hyvinvointiala HALI ry.
Alan ammattilaiset työskentelevät esimerkiksi työskentelevät esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa, vanhusten palveluasumisessa ja hoitokodeissa. Alalla on yli 70 000 palkansaajaa.
Lisätiedot:
Vastaava sopimusasiantuntija Laura Kovalainen 050 408 2730
Sopimusasiantuntija Tanja Tuunainen-Vainio 050 463 2243