Turvalliset ja terveelliset työolot ovat yksi keino sote-alojen veto- ja pitovoiman parantamiseen – käyttöönottoon tarvitaan työnantajien tahtoa

Jo 20 vuotta on tiedetty, että toiminta- ja työtapojen, välineiden ja työympäristön kehittäminen edistävät työntekijöiden työkykyä ja pysyvyyttä sekä lisäävät sosiaali- ja terveysalojen veto- ja pitovoimaa. Silti mm. työtapaturmien määrä on viime vuosina lisääntynyt yksityisellä sote-alalla. Työnantajat, nyt on herättävä toimimaan, vaatii JHL:n vastaava työelämäasiantuntija Anne Ranta.

Palkka, työolot, työturvallisuus, johtaminen ja mahdollisuudet kehittyä omassa ammatissa lisäävät sosiaali- ja terveysalojen veto- ja pitovoimaa. Paketti on laaja, eikä alan veto- ja pitovoimaa riitä parantamaan se, että yksi paketin osa olisi kunnossa. Työntekijän terveenä ja työkykyisenä pysyminen on ensiarvoisen tärkeää sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle.

Sote-alan veto- ja pitovoimaa heikentävänä tekijänä ammattiliitto JHL:n vastaava työelämäasiantuntija Anne Ranta pitää työn kuormittavuutta ja suurta työtapaturmariskiä. Tapaturmavakuutuskeskuksen analyysi työtapaturmien taajuudesta osoittaa työtapaturmien selvän kasvun erityisesti juuri yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla.

– Huonot ja turvallisuudeltaan puutteelliset työolot eivät lisää alan vetovoimaa. Työnantajien on nyt herättävä toimintaan. Heillä on velvollisuus pitää huolta työturvallisuudesta ja asianmukaisista työvälineistä. Heidän on myös koulutettava työntekijät käyttämään laitteita oikein ja turvallisesti. Ergonomiaosaaminen on yksi keino lisätä alan houkuttelevuutta.

Ranta puhuu kokonaisvaltaisesta ergonomiasta. Sillä hän tarkoittaa työn suunnittelemista niin, että se on sujuvaa, tuottavaa ja työhyvinvointia tukevaa. Työvälineet ovat työhön sopivia, työmenetelmät sujuvia ja työntekijän tietotaito työn vaatimusten mukaista.

– Esimerkiksi hoitotyössä fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehtävät nostot ja siirrot. Lähihoitajien tai hoiva-avustajien peruskoulutuksessa ei kuitenkaan anneta riittäviä valmiuksia toimia oikein. Lisäkoulutusta tarvitaan, Ranta sanoo.

Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutus on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alan opiskelijoille ja opettajille suunnattu monimuotokoulutus, jonka tarkoituksena on edistää hoito- ja hoivatyön sujuvuutta ja turvallisuutta. Esimerkiksi tähän koulutukseen Ranta soisi työnantajien tarttuvan.

– Työterveyslaitoksen (TTL) kehittämällä monimuotokoulutuksella on mahdollista keventää työn kuormittavuutta ja tehdä työstä turvallisempaa, ja samalla myös houkuttelevampaa.

Anne Ranta on Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto Sotergon puheenjohtaja. Verkosto  välittää tietoa henkilöstön ja potilaiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä ergonomisista menetelmistä. Sen toiminta on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimiville ammattihenkilöille, esihenkilöille, alan kouluttajille ja tutkijoille sekä apuvälineyritysten edustajille. Verkostossa on jäseniä mm. sosiaali- ja terveysministeriöstä, alan oppilaitoksista, ammattiliitoista ja HUS:ista.