Maaseudun ja kaupunkien palvelutarpeet eriytyvät – Ammattiliitto JHL:n selvitys paljastaa alueellisen kehityksen haasteet

Kaupungistuminen ja syrjäseutujen väestökato vaikuttaa eittämättä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä erityisesti julkisen sektorin ammattialoihin. Kaupunkien kasvu luo mahdollisuuksia ja työpaikkoja, mutta syrjäseuduilla törmätään väestön ikääntymisen haasteisiin ja palvelutarpeiden muutoksiin. 

JHL on julkaissut laajoja muutosilmiöitä eli megatrendejä käsittelevän selvityksen, jossa käydään läpi alueellisen kehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan ja JHL:n edustamiin ammattialoihin.

– Tämänkertainen aluekehitystrendien selvitys on hyvin mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että se risteää monessa kohtaa myös aiemmin laadittujen trendiselvitysten kanssa, JHL:n erityisasiantuntija Anna Korpikoski mainitsee.

Aiemmat selvitykset ovat käsitelleet ilmastonmuutosta, väestörakenteen muutosta ja työperäistä maahanmuuttoa sekä digitalisaatiota.

Kaupungistumisen megatrendi muokkaa alueellista kehitystä

Suomessa alueellinen kehitys näkyy lähinnä kaupungistumisena. Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin taajamiin, kun taas pienemmät kaupungit ja maaseutu menettävät asukkaitaan.

– Jos tässä selvityksessä olisi tarkasteltu pelkästään kaupungistumista, olisi huomiotta jäänyt valtava osa meidän toimintakenttäämme. Aluekehitysnäkökulma on aivan eri, kun katsoo tilannekuvaa pikkupaikkakunnan tai metropolialueen silmin, Korpikoski huomauttaa. 

Maailmanlaajuinen megatrendi jatkuu: vuoteen 2030 mennessä jopa yli viisi miljardia ihmistä asuu kaupungeissa. Suomessa kaupungistuminen alkoi voimistua 1950-luvulla, eikä hidastumisen merkkejä ei näköpiirissä. Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat suurimpiin kaupunkeihin.

Kaupungistumista ja alueellista kehitystä ajavat muun muassa elinkeinorakenteen muutos, väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja ilmastotoimet. Työpaikkojen määrä on vähentynyt pienemmillä paikkakunnilla, kun taas suurissa kaupungeissa maahanmuutto on lisännyt väkimäärää ja nuorentanut niiden ikärakennetta.

– Alueellisen elinvoiman käsite on kiinnostava. Jos haluaa kehittää pienen kunnan elinvoimaa, niin se ei suinkaan tarkoita samoja toimia kuin isojen kaupunkien kohdalla. Ja toisaalta sama pätee myös kaupunkien sisällä, kaupunginosat voivat tarvita hyvin erilaista kehittämistä.

Ilmastotoimet, kuten yksityisautoilun ja energian hinnan nousu, voivat myös kannustaa muuttamaan kaupunkeihin. Vaikka kaupungistuminen jatkuu, sen vauhti voi hidastua esimerkiksi asumisen hintojen ja asuntopulan vuoksi.

Lisäksi etätyömahdollisuuksien ja digitaalisten palvelujen lisääntyminen voi vähentää tarvetta muuttaa suurkaupunkeihin työn tai palvelujen perässä.

Alueellinen kehitys kuitenkin ylläpitää epätasaista väestökehitystä, ja kuntien rooli hyvinvointipalvelujen tarjoajina pysyy keskeisenä.

Kaupungistuminen voi syventää alueellista eriarvoisuutta

Alueellisen kehityksen myötä väestö keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin. Muutos vaikuttaa alueiden ikärakenteisiin: nuoret aikuiset asuvat kaupungeissa, kun taas ikääntyneet jäävät usein harvaanasutuille alueille.

Kaupungistuminen kasvattaa sosiaalisia ongelmia, kuten asunnottomuutta ja muuta eriarvoisuutta. Maaseudulla puolestaan syrjäytymisen riskiä lisäävät heikkenevät koulutus- ja työmahdollisuudet.

Kaupungistuminen syventää taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta, sillä kaupungeissa on tarjolla paremmat työ- ja palvelumahdollisuudet kuin syrjäisemmillä alueilla.

Kun verotulot vähenevät muuttotappioalueilla, tuo se mukanaan suuria haasteita. Kasvavilla alueilla palvelujen kysyntä luo paineita investoinneille, kun puolestaan muuttotappiosta kärsivillä alueilla palvelujen taso ja saatavuus heikkenee, esimerkkinä ikääntyvien hoivapalvelut.

– Tämä on myös JHL:n kannalta erittäin tärkeä kysymys. Miten ratkaista se, missä ja minkä tasoisia palveluja tulee säilyttää, jos alueen asukasmäärä jatkuvasti pienenee? pohtii Korpikoski. 

Syrjäseuduilla kasvua hidastaa työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien väheneminen. Toisaalta erikoistuminen voi vahvistaa maaseudun taloutta ja niiden elinvoimaa: biotalous, elintarviketuotanto, matkailu ja kaivostoiminta tuovat taloudellista virettä näille alueille.

Alueellinen kehitys muokkaa työmarkkinoita ja työn vaatimuksia

Aluekehitys vaikuttaa suoraan Suomen työmarkkinoihin. Kaupungeissa esimerkiksi teknologiakeskittymät luovat uusia työpaikkoja ja houkuttelevat osaajia, kun taloudellisesti heikkenevät alueet kärsivät työpaikkakadosta. Myös koulutus painottuu kaupunkeihin, mikä sekin kasvattaa alueellista eriarvoisuutta.

Palvelualojen ja tietotyön kasvu kaupungeissa luo monipuolisia työmahdollisuuksia, mutta asumisen kalleus sen sijaan voi heikentää työntekijöiden toimeentuloa. 

Etätyö mahdollistaa paikkariippumattoman työn, mikä voi vähentää työvoiman liikkumistarvetta. Samaan aikaan etätyön yleistyminen mahdollistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen, mutta samalla se vähentää työntekijöiden yhteisöllisyyttä.

Haaste myös ammattiliitoille

Työmarkkinoiden eriytyminen alueellisesti vaikuttaa ammattiyhdistysten vaikutusvaltaan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi suurten työnantajien hallitsemilla alueilla työnantajilla voi olla suhteellisesti enemmän valtaa liittoihin nähden.

Alueelliset erot näkyvät myös ammattiliittojen jäsenten tarpeissa, ja niiden onkin mukautettava toimintaansa kaupunkien ja maaseudun olosuhteiden muuttumisen myötä.

Julkisen sektorin palvelutarpeet ja resurssit vaihtelevat alueellisesti, mikä heijastuu JHL:n jäsenistön työelämään. Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää tietyillä alueilla, kun taas nuoremmilla alueilla painottuvat koulutus- ja nuorisopalvelut.

JHL pitää ehdottoman tärkeänä, että liiton eri ammattialat huomioidaan myös aluekehityksen näkökannalta. 

– Kun liitto tunnistaa eri alueiden tarpeet ja haasteet, pystymme ennakoimaan aluekehityksen mukanaan tuomia työelämän muutoksia. Näin voimme tarjota jäsenille parasta mahdollista tukea ammattialojen ja alueiden tarpeiden mukaan, Korpikoski toteaa.

JHL:n Aineistopankista pääset lataamaan selvityksen kokonaisuudessaan, löydät sieltä myös selvityksen tiivistelmän. Tutustu samalla myös muuhun JHL:n tutkimus- ja vaikuttamistyöhön.

Ensi vuoden alussa lanseerataan lisäksi JHL:n ja Aula Researchin kehittämä kuntamittari, joka mahdollistaa työelämän alueellisen kehityksen seuraamisen ja vertailun kuntatasolla.

JHL:n tulevaisuustrendeihin liittyvät keskeiset julkaisut löydät täältä. Selvitykset on laatinut tutkimustoimisto Aula Research yhteistyössä JHL:n asiantuntijoiden kanssa. Materiaali koostuu kattavista aihekohtaisista raporteista ja niiden tiivistelmistä.