JHL:n johto vakuuttaa ammattiliittojen torjuvan yhdessä työelämän heikennykset

Ammattiliitto JHL:n johto puhui vappuna Joensuussa ja Porvoossa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine totesi Porvoossa, että tulevat hallituspuolueet ovat linjanneet jo etukäteen erilaisia heikennyksiä työttömien ja pienituloisten ansioturvaan.

– Meidän on torjuttava nämä leikkaukset. Ne eivät sitä paitsi tuo mitään säästöjä, koska yhteiskunta maksaa ne esimerkiksi asumis- ja toimeentulotukina. Tarkoitus on nöyryyttää jo ennestään vaikeassa asemassa olevia ihmisiä ja näyttää kuka on isäntä talossa.

– Työttömyysturvan leikkaus on kokoomuksen lempikohde säästöille. Se ajaa työttömät taloudellisesti ahtaalle ja hintojen nousu pahentaa tilannetta.

Niemi-Laine piti tärkeänä, että työehtojen heikentämisen sijaan työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on otettava hallituksen työn kärkeen.

– Kannattaa muistaa, että työllisyyden hoito on parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Jokainen prosenttiyksikön lisäys työllisyysasteessa tarkoittaa noin puoli miljardia euroa lisää julkiseen talouteen.

Niemi-Laine huomautti, että ammattiyhdistysliikkeen pitää seurata hallitusohjelman rakentumista tarkasti ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. Hyvä ohjelma syntyy, kun sen teossa kuunnellaan laaja-alaisesti kunkin alan asiantuntijoita.

– Helppoa se ei ole, koska Orpo on sanonut laittavansa Säätytalon ovet tiukasti säppiin hallitusneuvottelujen ajaksi.

Niemi-Laineen mukaan sosiaaliturvan leikkaukset, kuten porvarien ajama työttömyysturvan lyhentäminen, kohdistuvat yhteiskunnan heikossa asemassa oleviin. Niillä ei ole tutkimusten mukaan työllisyysvaikutuksia, mutta näitä vaikutuksia liioitellaan tarkoitushakuisesti.

– Pitkäaikaistyöttömyyttä on inhimillisempää ja paljon tehokkaampaa torjua hyvin resursoiduilla työllisyyspalveluilla, jotka tukevat työtöntä neuvomalla häntä työnhaussa, osaamisen kehittämisessä ja terveydellisissä asioissa.

JHL:n toimialajohtaja Saila Ruuth korosti puolestaan Joensuussa, että työntekijät turvaavat parhaiten oikeutensa parhaiten toimimalla yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.

– Työntekijöitä ei kuitenkaan ole lannistettu vaan oikeuksien puolesta ollaan valmiita tekemään edelleen töitä. Upein esimerkki pirstaloituvan työelämän järjestäytymisestä saatiin äskettäin, kun Wolt-kuskit perustivat ammattiosaston.

Ruuthin mukaan on ratkaisevaa, että ammattiliitot ovat jatkuvasti valmiita auttamaan heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä. Hän ennustaa rakenteilla olevan oikeistohallituksen ohjelmasta lähes kaikkien paitsi hyvätuloisten kannalta hirveää.

– Pyrkimyksenä on heikentää työntekijöiden oikeuksia sekä ammattiliittojen asemaa irtisanomissuojaa heikentämällä, lakko-oikeutta rajoittamalla, paikallista sanelua lisäämällä sekä yleissitovia työehtosopimuksia horjuttamalla.

Kokoomus on sitoutunut valtiontalouden tasapainottamiseen kuuden miljardin edestä. Ennen vaaleja luvattiin, ettei tätä tehdä koulutuksesta, sosiaaliturvan indekseistä tai sote-palveluista. Vaalien jälkeen valtionvarainministeriöstä kerrottiin, ettei sopeutus onnistu ilman leikkauksia näihin.

– Taakan talouden tasapainottamisesta kantavat heikoimmassa asemassa olevat sekä pieni- ja keskipalkkaiset työntekijät, jotka tarvitsevat julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa kipeimmin. 

Ruuth totesi, että pätkätyöt, vuokratyöt, nollatuntisopimukset sekä alustatalous ovat esimerkkejä yrityksistä halpuuttaa työtä ja heikentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa.

– Työväenliikkeessä on kyse solidaarisuudesta, ihmisyyden arvostamisesta sekä yhdessä tekemisestä. Ei armeliaisuudesta tai ylhäältä annetusta hyväntekeväisyydestä, vaan valmiudesta ja halusta toimia yhdessä kaikkien pärjäämisen puolesta. Teoista, joiden varaan työväenliike syntyi ja joista työväenliikkeessä on edelleen kyse.

Lisätietoja:

Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772

Saila Ruuth, 050 466 1573