JHL: Hyvinvointialueiden palvelut on turvattava – Henkilöstön jaksaminen ja potilasturvallisuus vaarassa

Ammattiliitto JHL on syvästi huolissaan hyvinvointialueiden tilanteesta, kun ne joutuvat turvautumaan laajoihin henkilöstövähennyksiin taloudellisten paineiden vuoksi. Tämä ei ole pelkästään hallinnollinen kysymys: kyse on ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja työntekijöiden jaksamisesta. Ratkaisuksi liitto esittää, että hyvinvointialueiden rahoituslaki avataan. Näin alueille voidaan antaa kohtuullinen lisäaika alijäämien kattamiseen ja kestävien ratkaisujen löytämiseen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton toimialajohtaja Mari Keturi pitää Lapin hyvinvointialueen yt-neuvottelujen tulosta pöyristyttävänä.

– On selvää, että yhteensä 365 työntekijän (noin 5 % koko henkilöstöstä) irtisanominen sosiaali- ja terveys- sekä tukipalveluissa vaarantaa laadukkaiden ja toimintavarmojen palvelujen sekä hoidon toteutumisen. Se lisää jäljelle jäävien työkuormaa ja heikentää työturvallisuutta.

Työntekijöiden jaksaminen uhattuna

Keturi korostaa, että henkilöstön loppuvuosi ei tule olemaan juhlan aikaa.

– Lapin hyvinvointialueen työntekijöiden arkea leimaa nyt epävarmuus omasta työstä ja jaksamisesta iloisten jouluvalmistelujen sijaan. Tilannetta pahentaa se, että heti neuvottelutuloksen jälkeen työnantaja ilmoitti uusista yt-neuvotteluista, jotka liittyvät palveluverkon ja toimitilojen muutoksiin.

Onko säästöjen kohdentaminen oikein?

Lapin hyvinvointialueen joutuminen arviointimenettelyyn edellyttää rankkoja toimia, mutta Keturi kyseenalaistaa nykyisen linjan.

– Onko suorittavan työn tekijöiden vähentäminen todella oikea paikka säästää? Olisiko tarkoituksenmukaisempaa tarkastella organisaatiorakennetta? Aiheuttaako esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen palvelualuejako ylimääräistä byrokratiaa, hallinnollisia kuluja ja monimutkaisia toimintatapoja työntekijöiden näkökulmasta?

– Yksi yhtenäinen alue mahdollistaisi hyväksi todettujen käytäntöjen jakamisen koko alueelle ja sujuvoittaisi prosesseja. Se toisi tehokkuutta ja säästöjä.

Hallituksen vastuu ja rahoituslaki

Keturi kritisoi hallituksen haluttomuutta avata rahoituslakia.

– Maan hallituksen haluttomuus avata hyvinvointialueiden rahoituslakia johtaa kestämättömään tilanteeseen. Se vaarantaa potilasturvallisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin. Alijäämien kattamisvelvollisuusajan reilu jatkaminen antaisi alueille aikaa tehdä kestävämpiä suunnitelmia toimintojen tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Samalla alueet voisivat ennakoida tulevaa pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista.

Ongelma on valtakunnallinen

Lapin tilanne ei ole poikkeus. Monilla hyvinvointialueilla on käyty ja käydään laajoja yt-neuvotteluja.

• Etelä-Karjalan hyvinvointialue irtisanoo enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää. Lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja 140 määräaikaista sopimusta ei ensi vuonna jatketa.

• Pirkanmaalla käytiin yt-neuvotteluja 7 000 henkilön osalta. Irtisanottavia on enintään 140 ja 165:n tehtävänkuva muuttuu olennaisesti.

• Keski-Suomi irtisanoo enintään 492 ihmistä. Palvelussuhteen ehto- tai muita muutoksia tulee enintään 819 tehtävään.

Lisätietoja:

Mari Keturi, toimialajohtaja, 050 461 9315