Tukipalvelut ovat osa sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuutta  

Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot havahduttivat monet tukipalveluiden, kuten puhtaus- ja ravitsemispalveluiden tärkeyteen. Tukipalvelut ylläpitävät julkisen sektorin palveluja, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. 

Kunnat ja hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS ovat velvoitettuna suunnitelleet ja ohjattuna harjoitelleet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvää varautumistoimintaa. Suunnittelu ja harjoittelu ovat tärkeitä asioita, koska julkisen sektorin on selviydyttävä normaaliolojen lisäksi myös häiriötilanteista ja poikkeusoloista.  

Huoltovarmuus- ja varautumistoiminnat ovat julkisen sektorin vastuulla, vaikka yhteistyötä tehdään muun muassa yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Toiminnassa on huomioitava kriittiset palvelut. Näitä palveluita ovat esimerkiksi sairaaloiden lääkärien ja hoitajien työn lisäksi muun muassa julkisen sektorin ruoka- ja puhtauspalvelut.  

Potilasturvallisuus vaatii puhtaus- ja ruokapalveluiden erikoisosaamista  

Tukipalveluja tarvitaan julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen ylläpitämiseksi. Sairaalat ovat tärkeä osa hyvinvointialojen varautumista. Ydinpalveluna pidettävää työtä, kuten potilaiden leikkauksia, ei tehdä ilman tukipalveluja. Kriiseissä sairaaloiden asema kasvaa, koska ne ovat kriisin koittaessa valmiusyksiköitä.

Puhtauden ja turvallisuuden merkitys korostuu sairaaloissa. Jos tässä epäonnistutaan, tartuntatautien riski on korkea. Ammattilaisten osaaminen ja laadukkaasti toimiva tekstiilihuolto edistävät potilasturvallista hoitoa. Sairaalalaitteiden puhdistus edellyttää myös erityistaitoja. Ruokapalveluiden työntekijät tekevät sairaaloiden ruoan suurtalouskeittiöissä ja huolehtivat muun muassa erityisruokavalioista, joten työntekijöiden ammattitaidon on oltava vahva.  

Sidosyksiköitä on perustettu eri puolille Suomea sote-säädösten ja palvelujen laadun, toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden varmistamiseksi. Sidosyksiköt osallistuvat julkisen sektorin omistajiensa lailla varautumistoimintaan.  

Kriittisten alojen toiminta on huomioitava myös EU:n säädösten myötä. EU edellyttää jäsenvaltioitaan arvioimaan elintärkeitä toimintoja ja kriittisiä palveluita. 

Voiton tavoittelu ei sovi yhteiskuntakriittiseen toimintaan 

Hyvinvointialueet, HUS ja Helsinki päättävät palvelujen toteuttamisesta valtion ohjauksessa. Hallituksen tulisi huomioida sidosyksiköihin liittyvässä säädösvalmisteluissaan, että ei ole tarkoituksenmukaista yhdistää julkisomisteisia sidosyksiköitä ja markkinoilla toimivia toimijoita. Ne eivät ole vertailukelpoisia. 

Markkinoita ihannoivat osaavat kyllä tuoda itseään esille ja kehua, kuinka markkinat hoitavat palvelut. In house -yhtiöissä työskentelevien työstä kannattaisi kertoa ihan yhtä lailla.

Yksityinen yritys tavoittelee voittoa. Julkisomisteinen yhtiö tavoittelee voittoa vain silloin, kun sen omistajat edellyttävät sitä, lähtökohtaisesti kulujen kattamiseksi. Kun sidosyksikön perustehtävä on tukea omistajansa tai omistajiensa toimintaa, se ei ole markkinoilla kilpaileva taho, kuten yksityinen yritys on.  

Vaikka ymmärrys tukipalveluista on lisääntynyt, tekemistä riittää edelleen. Markkinoita ihannoivat osaavat kyllä tuoda itseään esille ja kehua, kuinka markkinat hoitavat palvelut. In house -yhtiöissä eli julkisomisteisissa yhtiöissä työskentelevien työstä kannattaisi kertoa ihan yhtä lailla. Vaatimattomuus ei ole hyve, kun on kyse muun muassa suomalaisten turvallisuudesta ja sairaaloiden toimintavarmuudesta.  

Hyvästä viestinnästä voi ottaa oppia esimerkiksi Kustos ry:ltä, joka on osannut kertoa kiitettävästi, mikä on in house -yhtiöiden merkitys julkisen sektorin sidosyksiköinä.  

Myös JHL toimii aktiivisesti. Se kannattaa Suomen turvallisuuden ja julkisen sektorin työntekijöiden vuoksi.