Julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltion elinehto 

Julkiset palvelut ovat suomalaisen yhteiskunnan pohja. Ne takaavat hyvinvoinnin ja turvallisuuden jokaiselle varallisuudesta riippumatta. Keväällä järjestettävät kunta- ja aluevaalit määrittävät, kehitetäänkö yhteisiä palveluja vai hankaloituuko palveluita eniten tarvitsevien elämä. 

Julkiset palvelut ovat veroilla rahoitettuja kaikille yhteisiä palveluita, jotka varmistavat kansalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan taustasta ja varallisuudesta riippumatta. 

Julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltiomme kivijalka, josta olemme aina olleet ylpeitä. Maamme nykyinen hallitus on kuitenkin alkanut horjuttamaan palveluita leikkauksilla ja ulkoistamisilla. Kokonaisuuteen vaikuttavat toki myös työelämän heikennykset. Muutoksista kärsivät ne, jotka ovat jo nyt heikommassa asemassa, eli esimerkiksi pienituloiset, työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset. 

Suunta ei voi jatkua, tai pian Suomessa pärjäävät vain hyväosaiset. 

Miten julkiset palvelut toimivat? 

Julkisten palveluiden periaate on, etteivät ne perustu käyttäjän maksukykyyn, vaan palvelut ovat yleisesti kaikkien saatavilla. Tällaiset palvelut edistävät yhteiskunnallista tasa- arvoa ja yhteenkuuluvuutta.  

Julkiset palvelut ovat vastakohta itsekkyydelle. Periaate on: kaikki maksavat ja kaikki saavat. Ne, joilla on enemmän maksuvaraa, maksavat yhteiseen pottiin enemmän kuin ne, joilla maksukykyä on vähemmän.  

Julkisiin palveluihin nojaten ihmiset voivat kehittyä, esimerkiksi kouluttautua, mutta myös epäonnistua ja aloittaa alusta. Samalla ihmisten luottamus yhteiskunnalliseen osallisuuteen kasvaa, mikä on tärkeää demokratian kannalta.

Jokaisella on tasavertainen mahdollisuus parantaa omaa, ja samalla koko yhteiskunnan, elintasoa.  

Julkiset palvelut varmistavat yhteiskunnan varautumista ja huoltovarmuutta 

Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat julkisista palveluista. Se on niiden lakisääteinen tehtävä. Yksityinen toimija ei voi, eikä sen koskaan pidäkään voida, järjestää kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaavia lakisääteisiä palveluja. 

Yksityiset yritykset ja järjestöt tarvitaan kuitenkin mukaan tuottamaan kaikkien saatavilla olevia julkisia palveluita muun muassa kilpailutusten, ostopalveluiden ja palveluseteleiden avulla. Yksityisen sektorin palveluita tarvitaan silloin, kun julkisen kapasiteetti ei riitä, esimerkiksi terveyden- ja vanhustenhuollossa. Silloin yksityisen palvelun käyttö muuttuu kunnan tai hyvinvointialueen tekemillä päätöksillä osaksi verovaroin rahoitettua palvelutuotantoa. 

Kunnilla ja hyvinvointialueilla pitää olla kyky tuottaa tarvittavat palvelut myös poikkeusoloissa tai tilanteissa, joissa yksityiset toimijat ajautuisivat vaikkapa konkurssiin. Tämä on tärkeä osa huoltovarmuutta ja varautumista.   

Kunta- ja aluevaalit määrittävät julkisten palvelujen suunnan 

Huhtikuussa järjestettävät kunta- ja aluevaalit näyttävät, mikä on julkisten palvelujen tulevaisuus. Valtaan pääsevät valtuutetut ratkaisevat, tehdäänkö palvelut itse vai ulkoistaen.  

Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa sitä, että julkiset palvelut pysyvät valtaosin kuntien, hyvinvointialueiden tai valtion tuottamina. Palveluiden ulkoistamisessa puolestaan nähdään suuria riskejä, kuten tasa-arvon heikentyminen ja palveluiden kallistuminen. 

Julkisten palveluiden tuottaminen itse onkin taloudellisesti järkevää, ja sillä varmistetaan palveluketjujen eheys. Omaa tuotantoa on oltava riittävästi, jotta lain velvoitteet voidaan täyttää ilman yksityisiä palveluita. Palvelujen ulkoistaminen ja niistä leikkaaminen ei ole kansalaisten etu. Monet kunnat ja hyvinvointialueet pääsevätkin lähitulevaisuudessa pohtimaan, pitäisikö hallituksen toimiin vastata ottamalla palvelut vielä tiukemmin itse hoidettaviksi ja johdettaviksi. 

Ilman toimivia julkisia palveluja ei ole hyvinvointivaltiota. Siksi näissäkin kunta- ja aluevaaleissa kannattaa olla aktiivisesti liikkeellä. Pelasta palvelut!