Syrjäseutujen ja kaupunkien eriytyminen vaikuttaa JHL:n jäsenten työelämään
JHL:n uusin tulevaisuustrendiselvitys pureutuu Suomen alueellisen kehityksen ja eriytymisen vaikutuksiin. Asuinpaikka vaikuttaa JHL:n eri alojen ammattilaisten työllistymiseen, työehtoihin ja palveluihin entistä enemmän.
JHL:läisen työelämän ja julkisten palveluiden näkökulmasta on varsin suuria eroja siinä, millaisella alueella työtä tehdään ja palveluita tuotetaan. Onko jossain erityisen suuri tarve vaikkapa ikääntyneiden palveluista tai varhaiskasvatuspalveluista? Mitä julkista liikennettä paikkakunnalla on? Onko alueella riittävästi työntekijöitä palveluiden toimivaan ylläpitoon?
Laajemmin alueellisen kehityksen tarkastelussa on kyse myös alueellisista elinvoimatekijöistä. Mikä tekee paikkakunnasta sellaisen, että sen väestö, työntekijät ja palvelut ovat vakaammalla pohjalla kuin jollain muulla vastaavantyyppisellä alueella?
Paikkakunta vaikuttaa työmahdollisuuksiin ja työn arkeen
Tärkeää on muun muassa se, kuinka helppo kunkin on päästä tarvitsemiensa palveluiden äärelle, kuinka suuret paikalliset asumis- ja elinkustannukset ovat sekä päivittäiset välimatkat ja kulkemismahdollisuudet kodin ja työpaikan välillä.
Yksittäisen työntekijän kouluttautumis- ja työllistymisvaihtoehdot vaihtelevat alueen mukaan, eikä mieluisalle alalle välttämättä työllisty paikkakunnalla, jonne muuten haluaisi asettua.
Pienemmällä paikkakunnalla yksi työnantaja on todennäköisesti varsin merkittävässä asemassa.
Ammattiliiton näkökulmasta on tärkeä hahmottaa myös työehtojen ja -olojen alueellinen ulottuvuus. Pienemmällä paikkakunnalla yksi työnantaja on todennäköisesti varsin merkittävässä asemassa. Isommassa kaupungissa voi puolestaan syntyä kilpailua tai vaihtoehtoisesti työvoimapulaa jonkin alan työpaikoista. Nämä asiat voivat vaikuttaa liittojen neuvotteluvoimaan ja paikalliseen sopimiseen. Yleistyvä etätyö voi tuoda uusia työmahdollisuuksia syrjäseuduille.
Työn tulevaisuus on erilainen eri puolilla Suomea
Alueellinen katsanto tuo myös muut suuret tulevaisuustrendit uuteen valoon. Ilmastoon, väestöön ja digitalisaatioon liittyvät kysymykset näyttävät nekin aluekohtaisesti erilaisilta. Esimerkiksi kaupunkien ilmastotoimet ovat erilainen kokonaisuus kuin maaseudulla.
Vaikka monet suuret muutokset ovat meille Suomessa yhteisiä, vaihtelevat jäsenkentän arki ja liittoon kohdistuvat tarpeet paikallisen tilanteen mukaan.
Väestön ikärakenne ja sen myötä palveluiden tarve vaihtelee niin ikään alueittain. Syrjäisemmillä seuduilla digitalisaatio ja etäpalvelut saattavat helpottaa asiointia, kun monet palvelut ovat keskittyneet kauemmas, kun taas tihentyvissä kaupungeissa digivälineistä saatetaan hakea apua helpottamaan palvelujonoja ja ruuhkia.
Alueellista kehitystä pohdittaessa painottuu se, että vaikka monet suuret muutokset ovat meille Suomessa yhteisiä, vaihtelevat jäsenkentän arki ja liittoon kohdistuvat tarpeet paikallisen tilanteen mukaan. Tämä ajatus on pidettävä mukana liiton toiminnassa ja käytännöissä, sillä kaupungistuminen ja alueellinen erilaistumiskehitys tulevat näillä näkymin jatkumaan.
Alueellista kehitystä koskeva selvitys on järjestyksessään neljäs vuosittainen raportti JHL:n tulevaisuustrendityössä. Selvitys auttaa näkemään, että suomalainen yhteiskunta ja työntekijöiden arki koostuu monesta paikallisesti erilaisesta todellisuudesta.
JHL:n tulevaisuustrendityö on tutkinut aiemmin ilmastonmuutoksen, digitalisaation sekä väestörakenteen ja maahanmuuton vaikutuksia JHL:n jäseniin ja liiton toimintaympäristöön.
