Ministeriön budjettiluonnos tietää kylmää kyytiä kunnille, hyvinvointialueille ja valtion työntekijöille

Valtiovarainministeriön budjettiluonnos vuodelle 2025 toimeenpanee sitä Orpon hallituksen isoa kuvaa, jota hallitusohjelmassa ja aiemmissa budjettipäätöksissä on nähty. Hallituksen toimilla julkisen talouden vahvistuminen on epävarmaa, mutta julkisen sektorin ja julkisten palveluiden vaiheittainen nakertaminen on varmaa.

Julkisen talouden tervehdyttäminen on Suomessa välttämätöntä, mutta mittavat menoleikkaukset talouden matalasuhdanteessa voivat osoittautua epäviisaaksi politiikaksi ja syödä talouden kasvuedellytyksiä pitkällä aikavälillä.

Talouden iso kuva ja julkisen talouden alijäämät

Taloussuhdanne on heikko sekä Suomessa että muulla Euroopassa. Korkopolitiikka Euroalueella ja läntisissä talouksissa jatkuu kireänä, vaikka ensimmäisiä koronlaskuja on jo nähty ja korkojen odotetaan laskevan lisää talven aikana.

Inflaation vaimenemisesta huolimatta reaalitalouden näkymät jatkuvat vähintäänkin epävarmoina, erityisesti Suomessa, jossa vallitseva korkotaso heijastuu talouteen tehokkaasti.

Hallitus kokoontuu budjettiriiheen tilanteessa, jonka oletetaan olevan suhdannekuopan pohja, mutta varmoja merkkejä talouden käänteestä parempaan on vielä hyvin vähän. Kasvun varaan tuskin kannattaa tuudittautua.

Mittavista leikkauksista huolimatta julkisen talouden ennustetaan tervehtyvän varsin hitaasti – velkasuhteen kasvun ennustetaan pysähtyvän vasta vuonna 2027.

Suomen keskeisiä ongelmia ovat ikääntynyt väestö ja hidas tuottavuuskasvu – eikä kumpaankaan pystytä vastaamaan leikkauksin.

Tähän kuitenkin sisältyy paljon epävarmuuksia. Se edellyttäisi, että hallituksen säästö- ja rakenneuudistuspäätökset toteutuvat täydessä mitassa ja suunnitellussa aikataulussa – mikä sisältää myös oletuksen hyvinvointialueiden omien säästö- ja tehostamistoimien toteutumisesta, jolle on laskettu mittavat, mutta hyvin epävarmat säästövaikutukset lähivuosille (750 miljardia euroa 2025).

Vaikeuskerrointa lisää myös se, että kevään kehysriihessä valtiovarainministeriö poikkeuksellisesti muutti niin kutsuttua finanssipoliittista kerrointaan asentoon, jossa leikkausten haitalliset vaikutukset talouskasvulle aliarvioidaan. Mittavista leikkauksista ja sopeutuksesta huolimatta velkasuhteen paraneminen on siis varsin epävarmoissa kantimissa.

JHL on esittänyt oikeudenmukaisempia toimia talouden paikkaamiseen

Suomen keskeisiä ongelmia ovat ikääntynyt väestö ja hidas tuottavuuskasvu – eikä kumpaankaan pystytä vastaamaan leikkauksin. Onkin perusteltua kysyä, että pitäisikö Suomessa Nokia-vuosien poikkeuksellisen vientijuhlan jälkeen jälleen palata kotimaiseen kysyntään perustuvaan kasvumalliin, joka meillä on aiemminkin toiminut?

Ammattiliitto JHL on muun muassa kevään kehysriihen alla esittänyt 2,6 miljardin euron toimenpideohjelmaa, jolla julkista taloutta voisi tasapainottaa hallituksen linjaa oikeudenmukaisemmin ja kasvulle vähemmän haitallisesti. Paketti sisältää muun muassa säästötoimia, kuten tunnin junan ja yksityisten kelakorvauksen noston perumisen.

Lisäksi mukana on oikeudenmukaisia verotoimia, kuten listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistus ja pääomatuloveron progression kiristäminen sekä hallituksen verotoimien peruutuksia, kuten solidaarisuusveron alarajan palautuksen vuoden 2023 tasolle.

Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio – rahoitus kuntoon

Suomen julkinen sektori koostuu sote-uudistuksen jälkeen kolmesta tasosta: valtiosta, hyvinvointialueista ja kunnista. JHL edustaa työntekijöitä kaikilla tasoilla. Budjettiesitys leikkaa rahoitusta kaikkialta, mikä vaikuttaa väistämättä negatiivisesti Suomen julkishallinnon laatuun ja julkisen sektorin työntekijöihin.

Valtionhallintoon kohdistetaan yhteensä 281 miljoonan euron toimintamenosäästö, joka näkyy leikkauksina eri hallinnonaloilla. Virastot joutuvat toteuttamaan säästötoimiaan hyvin nopealla aikataululla, mikä voi johtaa jopa 3 000–4 000 työsuhteen päättymiseen.

Henkilökuntaan kohdistuvissa säästöissä korostuvat erityisesti 25–44 -vuotiaat naiset, joiden määräaikaiset työsuhteet ovat valtiosektorilla yleisiä. JHL on kirjoittanut ja lausunut tuottavuusohjelmasta jo aikaisemmin.

Myös kuntien vuosi 2025 näyttää rahoituksen osalta synkältä. Kuntaliiton mukaan kuntien valtionrahoitukseen on kohdistumassa 100–150 miljoonan euron leikkaus, jonka vastapainoksi ei ole linjattu vastaavaa vähennystä tehtäviin ja velvoitteisiin.

Heikko suhdannetilanne hiipii kuntatalouteen ensi vuonna myös kahdella uudella tavalla. Matalasuhdanteessa kuntien omaisuuden myyntituloista ei ole luvassa paikkausta rahoitukseen, kun tonteille, kiinteistöille tai muille omaisuuserille on heikosti kysyntää. Toinen haaste on kuntien vastuu työttömyysturvan rahoittamisesta, joka astuu voimaan vuoden 2025 alussa.

Heikko työllisyys on aiemminkin heikentänyt kuntien verokertymää, mutta jatkossa se myös lisää kuntien menoja. Työllisyyspalvelujen siirtäminen kuntiin on kannatettava toimi, mutta tämän hetken arvioiden mukaan uudistus on noin 100 miljoonaa euroa alirahoitettu. Kunnat joutuvat kattamaan erotuksen. Samalla valtiovalta valmistelee kuntien valtionosuuksien jakoon uudistusta, jonka vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Hyvinvointialueille ei ole annettu aikaa

Tuoreet hyvinvointialueet ovat olleet säästökuurilla syntymästään asti. Ensimmäisenä toimintavuotenaan alueet kerryttivät alijäämää noin 1,35 miljardia euroa. Lain mukaan tämä tulee kattaa vuoden 2027 loppuun mennessä. Sama vaatimus koskee vuosina 2024–27 syntyviä alijäämiä.

Yhdistymisen ja tehokkaamman toimintakulttuurin ja palvelurakenteen toteuttaminen vie aikaa, mutta sitä ei alueille nyt anneta. Ikääntyvän väestön, niukan rahoituksen ja omien rahoituskeinojen (lue: maakuntavero) puuttuessa, alueet eivät voi kuin karsia palveluitaan – toki lain ja velvoitteiden puitteissa.

Leikkaaminen ei kuitenkaan helpota henkilöstöpulaa, saati paranna ikääntyvän väestön palveluita. Olisi kohtuullista, että hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaava valtio huolehtisi rahoituksen riittävyydestä. Näin historiallinen uudistus vahvistaisi kaikkien saatavilla olevia julkisia sotepalveluita eikä vain purkaisi niitä.

Julkisen sektorin työntekijät ovat tällä hetkellä organisaatiouudistusten, leikkausten ja säästöjen kurimuksessa kaikilla hallinnon tasoilla.

JHL:n linjoja budjettiriiheen

JHL ymmärtää, että hallitus on toteuttamassa budjetin kautta sitä politiikkaa, jolle kokee saaneensa kansan mandaatin. Tästä syystä kritisoimme budjetin suuria linjoja, mutta emme oleta niissä tapahtuvan juurikaan muutosta.

Oheiseen taulukkoon on koottu poimintoja budjettiluonnoksesta löytyvistä pienistä, mutta järjettömistä uudistuksista. JHL näkee, että poliittisella ohjauksella olisi tässä vaiheessa vielä perusteltua ja tarpeellista tehdä muutoksia näihin uudistuksiin.

Kuten oheisesta kaaviosta voi havaita, monilla toimilla ei ole merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen. Toimintojen lakkauttamisella tai niistä leikkaamisella puolestaan on merkittäviä vaikutuksia eri puolilla yhteiskuntaa.

Taulukon toimet voidaan toteuttaa julkisen talouden velkasuhteen heikentymättä, jos finanssipoliittiseksi kertoimeksi oletetaan 1 – luku, jolle on vahvemmat perusteet tutkimuskirjallisuudessa kuin VM:n käyttämälle 0,5 kertoimelle. Jos kertoimen oletetaan olevan yli yhden, kuten taantumassa on perusteltua olettaa, tukevat toimet kasvua enemmän kuin maksavat.

Mainittujen toimien lisäksi monet julkisen hallinnon kehittämis-, tehostamis- ja tuottavuusrahat sekä monet myönnettävät avustukset ovat mittavien leikkausten kohteena. Hallituksen toimien seurauksena kansalaisten nauttimat julkiset palvelut heikkenevät, eikä julkinen talous merkittävästi vahvistu.

Hallituksen linja johtaa Suomea kohti yksityistä pröystäilyä ja julkista kurjuutta.

Blogin otsikkoa täsmennetty 30.8., korjattu otsikossa tieto siitä, että kyseessä on ministeriön, ei hallituksen budjettiesitys. Myös ingressin muotoilua muutettu.
Taulukkoa täsmennetty 3.9.
Blogia korjattu 11.9.: lopusta muutettu kappaleita, jotka koskevat velkasuhdetta ja hallinnon tehostamisen vaikutuksia.