Siirry sisältöön

Ammattiliitto JHL vaatii yleiskorotuksia ja palkkaohjelmaa työvoimapulaan

Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa liiton tavoittelevan kestävää palkkaohjelmaa ammattialoilleen ja yleiskorotuksia kaikille turvaamaan ostovoimaa.

Talven neuvottelukierroksella JHL lähtee tavoittelemaan tuntuvia palkankorotuksia, eikä jää kyttäämään muiden alojen ratkaisuja.

– Matalapalkkaisten julkisrahoitteisten ammattialojen on saatava oikeudenmukaiset palkankorotukset, jotka nostavat aloja ylös palkkakuopasta. Kestävä palkkaohjelma on riittävän toimeentulon edellytys, puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine linjaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tavoitteena on parantaa jäsentensä toimeentuloa.

– Korotuksista valtaosa tulee maksaa yleiskorotuksina kaikille sopimuksen piirissä oleville työntekijöille. Lähtökohtana on sekamalli, jossa osa korotuksista voidaan toteuttaa prosenttiperusteisesti ja osa euromääräisesti, selventää Niemi-Laine.

Ammattiliitto JHL on määritellyt paikallisen sopimisen lisäämiselle erilliset aihekokonaisuudet. Näitä ovat suojavaatteet, etätyö, ilmastonmuutos ja työsuojelu.

–Työ- ja virkaehtosopimukset määrittelevät näiden kokonaisuuksien perusmääräykset. Ammattiliitto JHL haluaa kuitenkin sopia paikallisesti näiden yksityiskohdista. Tämä on avaus kohti toimivaa ja vuoropuheluun perustuvaa paikallisen sopimisen lisäämistä, summaa Niemi-Laine.

JHL:n sopimustavoitteet perustuvat jäsenkyselyyn, liiton edustajiston sopimusaloitteisiin, henkilöstönedustajien kanssa käytyyn vuoropuheluun, yhdistysten palautteeseen ja työ- ja virkaehtosopimuksien havaittuihin epäkohtiin tai tulkintapulmiin.

– Liittomme tähtiammattilaiset ovat tehneet töitä koko korona-ajan vaativissa olosuhteissa ja samalla joustaneet omassa jaksamisessaan. On selvää, että he ovat palkankorotuksensa ansainneet, Niemi-Laine huomauttaa.

Moniosaajuudesta on työnantajan palkittava

Osa JHL:n sopimusalojen ammattilaisista siirtyi poikkeustilanteessa palveluiden sulkeutuessa toisiin tehtäviin. Joustoa on löytynyt siis myös siihen, että työtehtäviä on otettu vastaan oman työsopimuksen mukaisesta perustehtävästä poiketen. Tämä on edellyttänyt ennen kaikkea moniosaajuutta.

Moniosaaminen rakentuu esimerkiksi aiemmalle eri tehtävissä hankitulle työkokemukselle tai suoritetulle tutkinnolle. Moniosaajuus lisää työnantajien mahdollisuutta yhdistellä töitä ja hyödyntää ammattilaisen osaamista laajasti. Moniosaajat pystyvät paikkaamaan palveluketjun aukkopaikkoja niissä tilanteissa, joissa tehtävien varsinaisella henkilöstöllä on poissaoloja tai rekrytointi tehtäviin on haastavaa.

– JHL:n jäsenistössä moniosaajuus on yleistä. JHL:läisillä on jo nyt ammattitaitoa tehdä toinen toisensa työtehtäviä ristiin. On aivan keskeistä pohtia, miten moniosaajuus huomioidaan jatkossa palkkausjärjestelmissä ja työ- ja virkaehtosopimuksissa. Tätä selvitämme vielä, korostaa Niemi-Laine.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772

Neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, julkiset sopimusalat, 040 728 9046

Neuvottelujohtaja Mari Keturi, yksityiset sopimusalat ja työelämän laatu,  050 461 9315