Työntekijäin ryhmähenkivakuutus turvaa työ- ja vapaa-ajan
Työntekijäin ryhmähenkivakuutus tarjoaa turvaa, kun puoliso tai lasten huoltaja kuolee. Vakuutus on voimassa työntekijän työ- ja vapaa-ajalla sekä kaikkialla maailmassa. Vakuutuksen ottaa ja kustantaa työnantaja.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen vakuutettuja ovat eräin poikkeuksin työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on voimassa vielä kolme vuotta työsuhteen vakuutusehtojen mukaisesta päättymisestä.
”Hyvä kuitenkin huomata, että edellä kerrottu kolmen vuoden ”jatkoturva” ei koske vanhuuseläkkeelle jääneitä. Meille tulee jonkin verran korvaushakemuksia, joissa edunjättäjä on ollut kuollessaan vanhuuseläkkeellä eikä hän silloin siis enää ole ollut vakuutettuna”, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen korvaus- ja valvontayksikön johtaja Heli Lagerblom.
Vakuutuksesta maksetaan edunsaajille korvaukset vakuutetun työntekijän kuolemasta, johtuipa se sitten sairaudesta tai tapaturmasta. Vakuutuksen turva on voimassa työ- ja vapaa-ajalla sekä kaikkialla maailmassa.
Vakuutuksen edunsaajia ovat puoliso ja lapset
Työntekijän kuollessa vakuutuksesta maksetaan edunsaajille vakuutusehdoissa mainittu korvaussumma. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Jos vainajalla ei ollut vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, kuolemantapauskorvausta ei makseta.
”Myös avopuoliso voi olla puolisona edunsaaja. Tämä edellyttää ensinnäkin sitä, että avopuolisot ovat kuolinhetkellä eläneet yhdessä yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Lisäksi edellytetään joko, että avopuolisoilla on tai on ollut yhteisiä lapsia tai avopuolisoilla oli julkisen notaarin oikeaksi todistama todistus keskinäisestä elatuksesta tai, että samassa taloudessa elämistä oli jatkunut vähintään viisi vuotta yhdenjaksoisesti ennen vakuutetun kuolemaa”, Lagerblom huomauttaa.
Korvauksena maksetaan vakuutusehdoissa mainitulle puolisolle leskenosuus sekä vakuutetun edunsaajana oleville lapsille lapsenosuus jokaiselle lapselle.
Jos vakuutusehtojen mukaista puolisoa ei ole, jaetaan leskenosuus edunsaajana olevien lasten kesken. Leskenosuuteen ja lapsenosuuksiin maksetaan 50 prosentin tapaturmakorotus, jos kuolema on johtunut tapaturmasta.
Jos vakuutetun työntekijän kuoleman jälkeen hänen mahdollinen edunsaajansa ei ole hakenut korvausta, Tapaturmavakuutuskeskuksen työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaustiimi lähettää väestörekisteritietojen perusteella edunsaajalle kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta hakea korvausta.
”Kaikkia edunsaajia emme valitettavasti tavoita. Jos henkilön osoite on salainen, emme mekään saa sitä ja korvauksenhakumahdollisuudesta tiedottaminen ei onnistu”, kertoo korvausasiantuntija Sirpa Viinikainen korvaustiimistä.
Hae korvausta Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kuolemantapauskorvaukset maksetaan pääsääntöisesti keskitetysti Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta. Joillakin toimijoilla on omia järjestelyjä työntekijäin ryhmähenkivakuutuskorvausten osalta, esimerkiksi kuntatyöntekijöiden osalta korvausten maksaminen voi olla järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta.
Korvaushakemuksen voi kuitenkin tehdä Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalveluun, josta hakemus siirretään tarvittaessa oikealle taholle.