Työllisyys ei parane kosmeettisilla muutoksilla ja työttömiä kiusaamalla
JHL toteaa lausunnossaan, että hallituksen lakiin suunnittelemat toimet eivät edistä työllisyyttä. Työttömien velvoitteiden lisäämisestä aiheutuu vain lisäkuormitusta, ja samalla työnhakijoiden oikeusturva vaarantuu.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon hallituksen lakiluonnoksesta, jossa esitetään työnhakijoiden palveluprosessien muuttamista ja työttömien velvoitteiden lisäämistä. JHL painottaa lausunnossaan kahta asiaa:
- te-palveluiden asiantuntijoiden ammattitaitoon on luotettava
- työvoimapalvelut on resursoitava nykyistä paremmin.
– Lakiesitys lisäisi jossain määrin te-palveluiden ammattilaisten harkintavaltaa ja joustoa, mikä on hyvä asia. Nykyisillä te-palveluiden resursseilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia riittäviin ja tehokkaisiin palveluihin tai apukeinoihin, JHL:n toimialajohtaja Saila Ruuth toteaa.
Hallituksen suunnitelmat lisäävät viranomaisten ja työnhakijoiden kuormitusta
Hallitus ei esitä parempia te-palveluita työllisyyden edistämiseksi, vaan työttömien velvoitteiden kiristämistä.
– Työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä ei paranneta tekemällä kosmeettisia muutoksia palveluprosessiin tai lisäämällä työnhakijoihin kohdistuvia velvoitteita, Ruuth muistuttaa.
Jos laki käy toteen, työttömien olisi haettava paitsi itse etsimiään neljää työpaikkaa kuukaudessa, myös te-viranomaisen osoittamia työpaikkoja. Osa-aikatyötä tekevien työhakuvelvoitetta kiristettäisiin myös. Lakimuutos todennäköisesti lisäisi turhaa hakemustehtailua, joka kuormittaa niin viranomaista, työnhakijaa kuin työnantajiakin.
– Lakiesityksestä paistaa läpi ihmis- ja maailmankuva, jossa työttömien kuvitellaan olevan työkykyisiä ja osaavia ihmisiä, jotka ihan huvikseen välttelevät valittavaksi asti tarjolla olevia töitä. Todellisuus ei voisi olla kauempana, Ruuth puuskahtaa.
Velvoitteiden kiristäminen vaarantaa työnhakijoiden oikeusturvan
Eniten apua ja palveluja tarvitsevat ne työttömät työnhakijat, joilla on haasteita työnhaun, työkyvyn tai osaamisen suhteen. Mikäli työnhakijalla on puutteita esimerkiksi kielitaidossa, luku- ja kirjoitustaidossa tai digitaidoissa, ei velvoitteiden kiristäminen auta heitä työllistymään mitenkään.
Lakiesityksen mukaan työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen katkeaisi nykyistä helpommin, mikäli hän jättää asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa tämän ilmoittamalla tavalla. Esimerkiksi kielitaidon puutteiden vuoksi monien työnhakijoiden kohdalla on suuri riski siihen, että puhelinhaastatteluiden merkitystä ei ymmärretä.
Velvoitteiden kiristäminen ja huomautusten sekä varoitusten poistaminen vaarantavat työnhakijoiden oikeusturvan.
Työllisyys paranee yksilöllisillä työllistymissuunnitelmilla
Onnistuneen työllistämisen kannalta on oleellisinta, että te-palveluiden asiantuntijat voivat ammattitaitoonsa ja harkintaansa nojaten tehdä kunkin työnhakijan todelliseen tilanteeseen perustuvia työllistymissuunnitelmia.
– Olisi järkyttävää te-palveluiden työntekijöiden osaamisen väheksymistä laittaa heidät tehtailemaan työnhakuprofiileja työttömien puolesta sellaisessa tilanteessa, jossa työnhakijalla itsellään ei ole välineitä tai taitoja edes käyttää Työmarkkinatoria, Ruuth summaa.
JHL:n lausunto työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämisestä