Tuore tutkimus: Epävarmuus omasta asemasta voi luoda kitkaa eri ikäisten työntekijöiden välille
Sukupolvet odottavat työelämältä erilaisia asioita. Osa nuorista kaipaa vakautta ja kiinnittyy työpaikkaansa, mutta toiset tekevät valintoja vapaa-aika ja parisuhde edellä. JHL on ollut mukana rahoittamassa aihetta koskevaa tutkimusta.
Kun osa varttuneista työntekijöistä kokee kantavansa suurempaa vastuuta työpaikan rutiineista ja olevansa nuoria joustavampia työaikojen suhteen, voi työyhteisöön syntyä jännitteitä.
Tiedot selviävät tutkimuksesta, johon haastateltiin nuoria, alle 30-vuotiaita ja varttuneita, 50–65-vuotiaita suorittavan työn tekijöitä sekä työnjohtoa. Haastateltuja ammattiryhmiä olivat lähi- ja sairaanhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, hoiva-alan asiakaspalvelijat, pikaruokaravintolan työntekijät ja metsäkoneenkuljettajat. Raportin on tehnyt E2 Tutkimus osana Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanketta. JHL rahoittaa hanketta.
Suomessa väestön ikääntyminen yhdessä syntyvyyden laskun kanssa aiheuttaa pulaa osaavista työntekijöistä. Tämä lisää painetta pidentää työuria sekä vahvistaa työvoiman tuottavuutta. Samaan aikaan etenevä digitalisaatio muokkaa työn sisältöjä osaamisvaatimuksia.
– Hyvällä työpaikalla tulee ottaa huomioon lisääntyvä monimuotoisuus siihen liittyvät odotukset ja osaamistarpeet. Työelämässä on yhä enemmän eri ikäisiä ja eri kulttuurisista taustoista tulevia työntekijöitä. Työ myös muuttuu jatkuvasti, muun muassa digitalisaation myötä. Tämä haastaa johtamista ja työpaikkojen toimintakäytäntöjä, ja haasteeseen kannattaa tarttua ennakoivasti, toteaa JHL:n väestörakenne- ja digitalisaatioselvityksiä koordinoinut erityisasiantuntija Anna Korpikoski.
E2-tutkimusraportin mukaan osa nuorista ja varttuneista on epävarmoja asemastaan työelämässä. Tämän seurauksena varttuneet voivat olla haluttomia jakamaan osaamistaan ja tukemaan nuorten kehittymistä ammattilaisina. Työpaikan toimintatapoja määriteltäessä varttuneilla on yleensä enemmän vaikutusvaltaa. Eri työntekijäryhmien tarpeiden sivuuttaminen nakertaa luottamusta ja työyhteisön kykyä ratkoa ongelmia ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin.
– Tutkimus tekee näkyväksi monia työelämän haasteita. Esimerkiksi se, että työntekijät ei välttämättä itse hakeudu vuorovaikutukseen yli ikäryhmärajojen, vaan työnantajalta tulisi löytyä herkkyyttä tällaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Toimiva yhteistyö on ollut Suomen työelämän vahvuus. Toivottavasti työmarkkinoille saadaan pian sellainen tilanne, jossa voimavarat voidaan käyttää tulevaisuuden menestyvien käytäntöjen rakentamiseen, toteaa JHL:n tutkimustoiminnasta vastaava erityisasiantuntija Samuli Sinisalo.
Nuorten ja varttuneiden yhteistyö työpaikoilla -raportti on Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen toinen osajulkaisu. Tutkimusaineistona on 37 yksilöhaastattelua vuodelta 2023.
Tutkimushanke etsii ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin ongelmiin, kuten tekijäpulaan ja polarisaatioon. Työtä rahoittavat Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat Tela.