Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Selvityksessä seurataan neljän esimerkkikotitalouden taloudellista kehitystä vuosina 2022–2027. Tulokset osoittavat, että Orpon hallituksen tekemät veromuutokset eivät merkittävästi vahvista matala- ja keskituloisten JHL-kotitalouksien ostovoimaa. Sen sijaan sosiaaliturvaleikkaukset hidastavat ostovoiman palautumista erityisesti opiskelijoilla ja osa-aikatyöttömillä.
– Ostovoiman kehitys on keskeinen kysymys niin kansantalouden kuin kotitalouksienkin näkökulmasta. On tärkeää, että keskustelua käydään tutkittuun tietoon pohjautuen. Siksi JHL halusi selvittää, miten viime vuosien palkankorotukset, inflaatio sekä verojen ja sosiaaliturvan muutokset vaikuttavat tavallisten työntekijöiden talouteen. Vaikuttaa siltä, että palkkatyössä pärjätään suhteellisen hyvin ostovoiman kehittymisessä lähinnä kiitos ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten, mutta muilta osin tilanne on hyvin huolestuttava, toteaa JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström.
“Ostovoiman kehitystä selittää tässä aineistossa ennen kaikkea työmarkkina-asema ja ansiotaso. Kokoaikaista työtä tekevien ostovoima palautuu, mutta muilla ryhmillä kriisiä edeltävää tasoa ei saavuteta tarkastelujaksolla,” sanoo Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Ostovoima palautuu vain täysipäiväisessä palkkatyössä
Selvityksen mukaan ostovoima palautuu korko- ja inflaatiokriisiä edeltävälle tasolle vain täysipäiväistä palkkatyötä tekevien kotitalouksien osalta. Opiskelijan ostovoiman kehitys jää tarkastelluista kotitalouksista heikoimpien joukkoon, ja myös soviteltua työttömyysturvaa saavien ostovoima heikkenee.
Ostovoiman kehitys on maltillista myös niillä kotitalouksilla, joilla se kasvaa:
- Yksinasuvan työelämässä olevan lesken ostovoima kasvaa keskimäärin noin yhden prosentin vuodesta 2021 vuoteen 2027.
- Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajan ostovoima kasvaa keskimäärin noin 0,7 prosenttia vuodessa, eli kotitalous pystyy juuri ja juuri ylläpitämään ostovoimansa.
- Soviteltua työttömyystukea saavan työntekijäperheen ostovoima supistuu keskimäärin noin prosentin vuodessa.
- Opiskelijan ostovoima heikkenee keskimäärin noin 0,3 prosenttia vuodessa tarkastelujaksolla.
– Kevyt myönteinen kehitys koskee vain osaa kotitalouksista ja silloinkin hyvin maltillisena. Matalatuloisilla sosiaaliturvaan tehdyt heikennykset syövät inflaation hidastumisesta ja palkankorotuksista saatavat hyödyt, Nyyssölä toteaa.
Asumismuodon merkitys pienenee, mutta erot eivät katoa
Asumismuodon merkitys kotitalouksien ostovoimaan on tulevina vuosina pienempi kuin korkeiden asuntolainakorkojen aikana vuosina 2023–2025. Rahapolitiikan keveneminen parantaa asuntovelkaisten kotitalouksien ostovoimaa vuosina 2025–2026, kun korkomenot laskevat.
Vuokrien ennakoidaan kuitenkin nousevan omistusasumisen kustannuksia nopeammin, mikä kaventaa viime vuosina syntynyttä eroa vuokra- ja omistusasujien välillä. Omistusasujien kokema kotitalousinflaatio hidastui vuonna 2025 jyrkästi, kun taas vuokra-asujien kohtaama inflaatio on noussut tasaisesti vuodesta toiseen.
– Asuntovelallisen työntekijäperheen ostovoima alkaa elpyä hitaasti vasta vuosina 2026–2027. Sitä ennen kriisivuosien korkomenot, energian hinnan nousu ja sosiaaliturvaleikkaukset painavat taloutta, Nyyssölä sanoo.
Veromuutokset eivät näy ostovoiman paranemisena
Valtionveroasteikko ei kevene esimerkkikotitalouksien tulohaarukassa vuoden 2026 alusta lähtien. Lisäksi verovähennysten yhteenlaskettu määrä on kaikilla tarkastelluilla kotitalouksilla pienempi vuodesta 2025 alkaen ansiotulovähennyksen lakkauttamisen jälkeen.
Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa lapsiperheiden nimellisiä tuloja, mutta ilman tätä korotusta lapsiperheiden ostovoima olisi nykyistäkin heikommalla tasolla. Yksinhuoltajilla kaksinkertainen lapsikorotus paikkaa osin veroprosentin nousua, mutta ei johda merkittävään ostovoiman kasvuun.
– Verohyödyt eivät kokonaisuutena kohdistu JHL:n edustamille keski- ja matalatuloisille kotitalouksille. Erityisesti opiskelijoiden toimeentuloa on ohjattu kohti lisääntyvää velanottoa, kun etuuksien taso jää jälkeen hintakehityksestä, Nyyssölä summaa.
Raportin mukaan soviteltua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan henkilön ostovoimakehitys on kaikista esimerkkihenkilöistä heikoin. Työttömyyden pitkittyessä ostovoima heikkenisi jyrkästi ilman kokoaikaisesti työskentelevän puolison tuloja.
Lataa julkaisu aineistopankistamme: Esimerkkikotitalouksien ostovoima 2022-2027. JHL-kotitalouksien ostovoima palautuu palkankorotusten ansiosta. Ammattiliitto JHL:n yhteiskunnallinen Positio-julkaisusarja 6.
Katso julkaisutilaisuuden tallenne Laboren Youtube-kanavalta.
Lisätiedot:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Yleinen kommentointi: puheenjohtaja Håkan Ekström, p. 040 828 2865
Ostovoimakatsaukseen liittyvät asiat: Erityisasiantuntija Samuli Sinisalo, p. 040 7050 398
Työn ja talouden tutkimus Labore
Johtava tutkija Milla Nyyssölä, p. 045 7750 2062