Ruokaviraston talous syöksykierteessä: Henkilöstö erittäin huolissaan viraston toimintakyvystä

Ruokaviraston talous on syöksykierteessä. Palvelujen myynnin pitäisi kattaa 1/3 viraston toimintamenoista. Palveluja kuitenkin myydään alihintaan. Toiminnan rahoituksen alijäämä on vuosittain ollut useita miljoonia euroja. Se heikentää vakavasti viraston toimintakykyä. Ruokaviraston henkilöstö vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä pikaisia toimia asian korjaamiseksi.

Ruokaviraston henkilökunta on vakavasti huolissaan virastonsa toimintakyvystä. Toiminnan rahoituksesta kolmasosan pitäisi tulla palvelujen myynnistä, mutta näin ei ole. Viraston tulot ovat olleet alijäämäiset koko sen olemassaolon ajan, vuodesta 2019 lähtien. Palveluja myydään alle todellisten kustannusten ja valtion maksuperustelain vastaisesti. Alijäämää on kertynyt reippaasti yli 10 miljoonaa euroa. Lisäksi viime vuoden tiedot alijäämästä puuttuvat vielä. Tämä on aiheuttanut tilanteen, jossa myyntituloilla kustannettavaksi tarkoitettuja töitä kustannetaan muuhun viraston toimintaan tarkoitetuilla rahoilla. Ruokaviraston henkilöstö vaatii tilanteen korjausta. Viraston maksullisten palvelujen hintojen on katettava palvelujen tuottamisen aiheuttamat kulut ja viraston toimintaan kokonaisuudessaan on saatava riittävästi rahaa.

– Nyt esimerkiksi joudumme pistämään viraston lakisääteiseen toimintaan varattuja rahoja tietojärjestelmiin, joita käyttävät muut virastot omissa valvontatoimissaan. Tämä vaarantaa koko meidän muun toimintamme. Olemme pyytäneet viraston johdolta tarkempaa selvitystä mistä alijäämä koostuu, mutta emme ole sitä saaneet. Olemme lisäksi pyytäneet ylimääräistä yhteistoimintaryhmän kokousta aiheesta ja tämäkin on evätty, kertoo Ruokaviraston JHL:n pääluottamusmies Katri Klingberg.

–On tärkeää, että henkilöstölle annetaan yhteistoimintakäsittelyssä avoimesti ja ennakoivasti tietoa viraston taloudesta ja siihen vaikuttavista ongelmista, muistuttaa JHL:n julkisten alojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.

JHL:n varapääluottamusmies Mira Kankareen mukaan henkilöstö on ollut yhteydessä tilanteen korjaamiseksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikköön, valtiovarainministeriöön, ministeri Antti Kurviseen ja Valtion talouden tarkastusvirastoon. Nykyiselle maa- ja metsätalousministeri Kurviselle asiasta on tehty myös kirjallinen kysymys. Luottamusmiehet valmistelevat myös muita toimenpiteitä.

–Vastauksia ei toistaiseksi ole tullut, Klingberg ja Kankare toteavat.

Ruokaviraston henkilöstö on yksimielinen siitä, että viraston talous on saatava pysyvästi kuntoon peruskehystä nostamalla. Jos näitä asioita ei saada kuntoon, lopputuloksena on vääjäämättömästi kovat muutosneuvottelut, joissa keskustellaan väen vähentämisestä.

– Viraston toimintaedellytysten kaventaminen johtaisi väistämättä Suomen huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden romuttumiseen. Sitäkö ministeriössä halutaan?, Klingberg ja Kankare kysyvät.

Ruokavirasto edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä ja maa- ja metsätalouden tuotantoon käytettäviä lannoitevalmisteita, rehuja ja kasvinsuojeluaineita, siemeniä ja taimiaineistoja. Virasto vastaa Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa, toimii EU:n maksajavirastona ja huolehtii EU- ja kansallisten tukien toimeenpanosta. Viraston maksullisiin palveluihin kuuluvat mm.  elintarvikkeiden, eläintautien ja lannoitteiden laboratoriotutkimukset ja tilastollisten aineistojen tuottaminen.

Lisätiedot:
Pääluottamusmies Katri Klingberg, 040 755 9174
Varapääluottamusmies Mira Kankare, 0400 287 413