Ruokaviraston huhtikuussa alkaneet yt-neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä – Virasto on aikeissa irtisanoa 93 ja lomauttaa 915 työntekijää

Ruokaviraston 11. huhtikuuta aloittamat yt-neuvottelut päättyivät erimielisinä. Virasto on ilmoittanut, että se harkitsee irtisanovansa 93 työntekijää. Tämän lisäksi se aikoo lomauttaa lähes koko henkilöstönsä: 915 työntekijää 2 viikoksi. Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet on määrä toteuttaa tänä vuonna.

JUKOn, Ammattiliitto Pron ja JHL:n pääluottamusmiehet arvostelevat Ruokavirastoa haluttomuudesta pyrkiä välttämään henkilöstöön kohdistuvia säästöjä.

– Yt-neuvotteluissa esitetyt toimet ovat suhteettomia eivätkä auta saavuttamaan pysyvää taloudellista tasapainoa, JUKOn neuvotteleva pääluottamusmies Tapani Lyytikäinen painottaa.

Päättyneiden yt-neuvottelujen tavoite on sopeuttaa menot viraston käytettävissä oleviin määrärahoihin tänä vuonna ja vuosina 2025–2028. Jo ennen yt-neuvotteluja Ruokavirastossa on ehditty saavuttaa kuluvalle vuodelle 5,6 miljoonan euron säästöt henkilöstökuluissa.

 – Tämä ylittää neuvotteluesityksen 4,4 miljoonan euron tavoitteen. Kuitenkin virasto näkee edelleen tarpeelliseksi lomauttaa henkilöstönsä. Olemme tyrmistyneitä tästä näkemyksestä, pääluottamusmiehet toteavat. 

Henkilöstöä edustavat järjestöt ovat huolissaan siitä, aikooko työnantaja ennakoida päätöksessään mahdollisia tulevia säästöjä, vaikka valtion seuraavien vuosien tuottavuusohjelma on vasta työn alla.

Sopeutustoimilla rahoitus ostopalveluihin

Erityisen tyytymätöntä henkilöstö on Ruokaviraston suunnitelmiin jatkaa it-kehittämiseen tarvittavan työvoiman ostamista merkittäviltä osin ulkoa.

 – Tähän liittyvät kustannukset kasvavat kehyskaudella noin 32 miljoonaa euroa. Sopeuttamisen seurauksena virasto supistaa, tehostaa ja järjestelee uudelleen toimintojaan ja rahoittaa näin ulkopuolisen työvoiman ostoa, Lyytikäinen toteaa.

 – Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat osoittaneet vuosille 2025–2028 tavoiteltua 10:tä miljoonaa euroa huomattavasti suurempia säästöjä kohteista, jotka eivät kohdistu henkilöstöön. Tulisikin uskaltaa puuttua juurisyihin muutoin viraston taloushuolet eivät ratkea jatkossakaan. Tarvitaan pontevaa johtamista ja talousosaamista, sanoo Ammattiliitto Pron pääluottamusmies Tanja Rajamäki.

 – On erittäin arveluttavaa, että ostopalveluja rahoitetaan irtisanomisilla ja lomautuksilla, JHL:n pääluottamusmies Katri Klingberg huomauttaa.

Ruokaviraston rahoitusvajeen taustalla on valtiotyönantajan ja maa- ja metsätalousministeriön toiminta, jossa virastolle annetaan uusia tehtäviä ilman resursseja.

Henkilöstöjärjestöjen edustajat arvioivat, että irtisanomiset ja lomautukset voitaisiin välttää ottamalla mahdollisimman nopeasti käyttöön rakenteellisia säästöjä, kuten maksullisen toiminnan kehittäminen.

Ruokaviraston tehtävät perustuvat lakiin

Ruokavirasto vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa.

Se edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasviterveyttä sekä maa- ja metsätaloustuotantoon käytettäviä lannoitevalmisteita, rehuja, kasvinsuojeluaineita ja lisäysaineistoja.

Virastossa työskentelee noin tuhat eri alojen asiantuntijaa kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Toimintamenojen rahoitus tälle vuodelle on noin 79,5 miljoonaa euroa.

Lisätiedot ja kommenttipyynnöt

JHL:n pääluottamusmies Katri Klingberg, 040 755 9174, katri.klingberg@ruokavirasto.fi

JUKOn pääluottamusmies Tapani Lyytikäinen, 040 061 4380, tapani.lyytikainen@ruokavirasto.fi

Ammattiliitto Pron pääluottamusmies Tanja Rajamäki, 050 553 9225, tanja.rajamaki@ruokavirasto.fi