JHL: Hallitus poimii muista Pohjoismaista vain heikennyksiä, työmarkkinoiden tasapaino vaarassa

Työehtojen kiristäminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen eivät paranna Suomen asemaa Pohjoismaisessa vertailussa. Pohjoismaat ja niiden työmarkkinat ovat moninaisia, ja esimerkiksi työtunneissa työntekijää kohden Suomi on joukon mallioppilas. Suomi erottuu Pohjoismaiden joukosta heikomman väestöllisen huoltosuhteen ja pienen nettomaahanmuuton osalta.

Suomen hallitus väittää ohjaavansa Suomea kohti pohjoismaista työmarkkinamallia. Tosiasiassa hallitus on poiminut muista maista yksittäisiä heikennyksiä, ja jättänyt työntekijöiden turvaa vahvistavat muutokset täysin unohduksiin.

– Norjassa alipalkkaus on kriminalisoitu tekemällä siitä palkkarikos. Ruotsissa työntekijöillä on työehtojen tulkintaoikeus ja Tanskassa työttömyysturva on huomattavasti parempi kuin meillä, erityisasiantuntija Samuli Sinisalo toteaa.

Ammattiliitto JHL:n Pohjoismaiselle tielle -muistio esittelee eri pohjoismaiden työmarkkinamalleja ja niistä saatuja kokemuksia. Pohjoismaiden malleissa on paljon samankaltaisuutta. Kaikille yhteistä on korkea järjestäytymisaste ja työmarkkinasopimusten kattavuus. Kaikissa maissa on pyritty löytämään tasapaino työmarkkinoiden joustavuuden ja turvan välille. Suomessa tätä tasapainoa ollaan nyt horjuttamassa heikentämällä sekä työsuhteen turvaa että sosiaaliturvaa samaan aikaan.

– Heikkenevään taloussuhdanteeseen ajoittuva leikkauspolitiikka voi saada aikaan pitkäaikaista vahinkoa ihmisille ja kansantaloudelle. Tämän kanssa tulisi olla varovainen ja tehdä perusteelliset vaikutusarviot uudistusten kokonaisuudesta, Sinisalo sanoo.

JHL on myös koonnut kattavan vertailun julkisen sektorin talousluvuista Pohjoismaissa. Vertailussa on hyödynnetty muun muassa Eurostatin ja OECD:n tilastoja. Suomessa julkisella sektorilla työskentelee huomattavasti pienempi osa työntekijöistä kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa noin neljännes työntekijöistä (25–26 %) työskentelee julkisella sektorilla, osuus on Pohjoismaiden alhaisin. Ruotsissa julkisen sektorin työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on Pohjoismaiden suurin (32–33%), jopa noin kolmannes työntekijöistä työskentelee julkisella sektorilla.

Myöskään Suomen työllisyystilanne ei näytä niin synkältä kuin usein annetaan ymmärtää.

– Suomessa työllisyysaste on noussut kuluvalla vuosikymmenellä tuntuvasti. Olemme vielä vähän jäljessä muista Pohjoismaista, mutta työtunteja työntekijät tekevät Suomessa koko ajan muita enemmän. OECD:n mukaan muissa Pohjoismaissa tehdään 1 400 – 1 450 tuntia töitä vuodessa per työntekijä. Suomessa työntekijät tekevät vuodessa 1 500 tuntia, eli reilun viikon enemmän tunteja.

Tulevina vuosina suuri ongelma on, miten ikääntyvä väestö hoidetaan. Väestörakenteen kehitys Suomessa on Pohjoismaiden heikoin ja nettomaahanmuutto historiallisesti vähäistä, vaikka tarve olisi suurin.

– Suomessa tarvitaan väistämättä lisää työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö ikääntyy. Työperäisen maahanmuuton prosessit on saatava kuntoon. JHL on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi työelämäpassia, joka olisi kaikille työmarkkinoille tuleville suunnattu kattava ja velvoittava osaamiskokonaisuus työmarkkinoiden pelisäännöistä ja esimerkiksi työntekijän oikeuksista.

Lisätiedot: Erityisasiantuntija Samuli Sinisalo 040 7050 398