Hallitus otti lakko-oikeuden hampaisiinsa, vaikka suuri osa hurjista lakkovuosista on kaukana menneisyydessä
Hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta. Näillä faktoilla pärjäät syksyn lakkokeskusteluissa.
Työtaistelujen määrä vaihtelee paljon
Suomessa Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen.
Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100.
Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kunta- ja terveydenhoitoalan lakot.
Lakkoilu ei ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää.
Hallitus haluaa kaventaa lakko-oikeutta
Suomen nykyinen hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelmassa on useita suunnitelmia, joilla lakkoon menemisestä tehtäisiin vaikeampaa.
Laittomien lakkojen hyvityssakkoja halutaan kasvattaa rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa, matalimmillaan 10 000 euroa.
Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. 200 euron maksu voisi mätkähtää tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.
Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi. Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille.
Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa.
Hallitusohjelman työrauhakysymyksiä käsitellään parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen.
Lakko-oikeus on laissa
Työntekijän lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”.
Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.
Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, ettei työntekijä saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon.
Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä.
Suomessa ei lakkoilla paljon
Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa.
Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä Suomessa ja muualla maailmassa julkaisussaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Tilastojen mukaan Suomi ei ole muihin verrattuna lakkoherkkä maa, Koskela tulkitsee.
Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään työpäiviä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on samaa tasoa esimerkiksi korealaisten ja brittien kanssa. Vertailu on tehty tuhatta työntekijää kohti, joten maan koko ei vaikuta lukuihin.
Norjassa työtaistelussa menetettyjä päiviä on hiukan enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa niitä on selvästi vähemmän. Euroopan-laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle. Pohjoismaiden lakkoherkimmässä maassa Tanskassa lakkoihin liittyvä lainsäädäntö on suunnilleen samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, jopa tiukempi kuin Suomessa. Selvää syytä Tanskan lakkoherkkyyteen ei tiedetä.
Teksti: Tua Onnela
Sinua voisi kiinnostaa myös
- JHL, Jyty ja JUKO jättivät Tamperetta ja Kuopiota koskevan lakkovaroituksen kunta-alan sopimusneuvotteluissa
- JHL, Jyty ja JUKO jättivät Oulua ja Turkua koskevan lakkovaroituksen – kyseessä jo kolmas lakkovaroitus kunta-alan sopimusneuvotteluissa
- JHL-yhdistyksen työtaistelu keskeyttää työt Haminan ja Kotkan satamissa sekä ratapihoilla keskiviikkona 11. lokakuuta