Hallituksen suunnitelmat iskevät kovalla kädellä työttömiin
Uusi hallitus aikoo myllätä ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamisperusteet työllisyyden nostamiseen vedoten. Ansiosidonnaisen kestoon ei aiota puuttua, mutta sitäkin enemmän sen suuruuteen. Hallitus uskoo, että ansiosidonnaisen porrastaminen, lapsikorotuksen poistaminen, sovitellun päivärahan suojaosan poistaminen ja vuorottelukorvauksen lakkauttaminen tuottaa Suomen työmarkkinoille yli 15 000 työllistä. Mikäli nämä leikkaukset toteutuvat, työttömien toimeentuloa kurjistetaan kovalla kädellä.
Leveää ei JHL:läisen työttömän leipä ole ollut tähänkään saakka. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan mukaan keskimääräinen JHL:äisen päiväraha (vuonna 2022) on ollut 49,21 euroa päivä, eli 1058,02 euroa/kk.
Jos Orpon hallituksen kaavailut ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamisesta toteutuvat, pienenee se noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 80 prosenttiin alkuperäisestä, 39,36 euroon/päivä. Kuukausitasolla se merkitsisi noin 212 euron menetystä. JHL työttömyyskassan arvion mukaan tähän leikkuriin joutuisi noin 66 % päivärahan saajista.
Mikäli työttömyys jatkuisi noin kahdeksan kuukautta tai enemmän, ansiosidonnainen putoaisi 75 prosenttiin alkuperäisestä, eli 36,91 euroon/päivä. Kuukausitasolla se merkitsisi noin 265 euron menetystä. Tähän leikkuriin kassa arvioi joutuvan 37 % päivärahan saajista.
Lisää keppiä työttömille
Uusi hallitus kaavailee myös muita leikkauksia, jotka vaikuttaisivat suoraan työttömien toimeentuloon.
Hallitusohjelmaan on kirjattu lapsikorotusten poistaminen työttömiltä. Yhdestä lapsesta korotus on 7,01 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 10,29 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 13,36 euroa päivässä. JHL työttömyyskassan mukaan 31,5 prosentille päivärahan saajista maksettiin lapsikorotusta. Korotuksen poistamisella olisi JHL:läisille työttömille merkittävä taloudellinen vaikutus.
Sovitellun päivärahan suojaosan poistaminen iskisi 37 prosenttiin päivärahan saajista. Suojaosa (300 euroa/kk) on mahdollistanut esimerkiksi osa-aikaisen ja keikkatyön tekemisen ilman, että se vaikuttaisi ansiopäivärahan määrään. Mikäli suojaosa poistetaan, palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden eli 150 euroa/kk.
Vuorotteluvapaajärjestelmän lopettaminen lakkauttaisi tämän työllistymisväylän lopullisesti. Vuorotteluvapaassa vapaalle jääneen tilalle työnantaja on palkannut työttömän henkilön. Sijaiseksi palkatun henkilön työmarkkina-asema on yleensä kohentunut ja työllistymismahdollisuudet parantuneet.
JHL työttömyyskassa maksoi viime vuonna vuorottelukorvausta 626 henkilölle. Vastaava määrä työttömiä siis työllistyi järjestelmän kautta. Korvausten saajien määrä on laskenut voimakkaasti sen jälkeen, kun järjestelmään tehtiin merkittäviä Sipilän hallituksen aikaan vuonna 2016.
Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää hallituksen kaavailemia toimia pelkkinä leikkauksina. Niemi-Laineen mukaan hallitusohjelmassa ei todellisuudessa pureuduta työllistymisen ongelmiin, vain työttömien kurittamiseen.
− Ongelma on se, että työ ja työntekijät eivät kohtaa. Syynä voi olla työntekijän asuinpaikka tai koulutus, joka ei vastaa sitä, mitä työnantaja hakee. Lisäksi yhä enenevässä määrin tarjottu työ on osa-aikaista tai määräaikaista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 kaikista avoimista työpaikoista peräti 47 % oli joko määräaikaisia tai osa-aikaisia. Nämä tekijät eivät voi olla vaikuttamatta esimerkiksi työtä hakevien halukkuuteen muuttaa työn perässä, Niemi-Laine sanoo.
Katso myös JHL työttömyyskassan artikkeli ”Hallitusohjelman vaikutukset työttömyysturvaan”