Ammattiliitto JHL: vammaispalvelulaki ei voi olla säästölaki 

Suomen hallitus on päättänyt lykätä vammaispalvelulain voimaantuloa. JHL muistuttaa, että laki sisältää monia palveluita, joihin henkilöllä on subjektiivinen oikeus.

Ammattiliitto JHL kiittää mahdollisuudesta lausua uuden vammaispalvelulain (675/2023) soveltamisalan tarkistamisesta THL:n ja STM:n kuulemistilaisuudessa 27.11.2023. Vammaispalvelulain uudistuksen oli määrä astua voimaan 1.10.2023. Vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen ja vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen ovat osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa. JHL on suhtautunut pääosin myönteisesti vammaispalvelulakiin, jonka eduskunta hyväksyi aiemmin keväällä. Ammattiliitto olisi toivonut sen voimaantuloa mahdollisimman pian.  

Vammaispalvelulaki ei voi olla säästölaki 

Vammaispalvelulain uudistus on perustunut tarpeeseen vastata paremmin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. JHL kannattaa tätä periaatetta ja yhtyy myös yhdenvertaisuusvaltuutetun aiemmin esittämään huomioon, että vammaispalvelulaki sisältää useita palveluita, joihin henkilöillä on subjektiivinen oikeus. Se tarkoittaa, että laissa ei saa olla ristiriitaa subjektiivisten oikeuksien ja taloudellisten reunaehtojen välillä, eikä vammaispalvelulaki voi olla subjektiivisten oikeuksien osalta säästölaki.

Tämä on otettava huomioon myös vammaispalvelulain soveltamisalan mahdollisessa tarkentamisessa. Tällä on merkittävä vaikutus alan työoloille, työehdoille sekä alan veto- ja pitovoimalle. 

Uusi vammaispalvelulaki lisää ammatillisia osaamisvaatimuksia 

JHL katsoo, että uudistuva vammaispalvelulaki lisää osaamisvaatimuksia vammaisalan tehtävissä esimerkiksi kommunikaation, ADL- ja IADL:ia tukevien tehtävien, hoidollisten tehtävien, ergonomian ja muiden työhön keskeisesti liittyvien toimintojen ja menetelmien osalta. JHL  näkee, että hyvinvointialueiden tulee tarjota ammatillista täydennyskoulutusta, ja tässä tulee huomioida myös muut kuin sote-alan laillistetut ammattihenkilöt.

Esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien tehtävissä ei ole kelpoisuusvaatimuksia, mutta tehtäviin voi kuulua muun muassa niin sanottua itsehoitoa kuten lääkkeen antamista, katetrointia, haavanhoitoa ja hengityslaitteen käyttöä. Ilman koulutusta riski vahinkotapahtumille kasvaa. Henkilökohtaiset avustajat voivat olla toteuttajina myös lukuisissa muissa vammaispalvelulain palveluissa henkilökohtaisen avun lisäksi.  

Hyvinvointialueiden kannettava vastuu perehdytyksestä ja ohjauksesta 

Hyvinvointialueen vastuulla on tulevan lain mukaan antaa perehdytystä ja ohjausta henkilökohtaisille avustajille etenkin itsehoidoksi määriteltyjen tehtävien suorittamisessa. Uuden lain mukaan vastuu ohjauksen antamisesta olisi terveydenhuollolla ja ohjausta antaisi yleensä tehtävään soveltuva terveydenhuollon ammattihenkilö. JHL pitää tätä periaatetta tärkeänä. On myös tärkeää, että vastuuhenkilöt nimetään, jotta tehtävät voidaan suorittaa turvallisesti. Henkilökohtaisten avustajien, kuten muidenkin vammaisalan työntekijöiden, ammatillisen täydennyskoulutuksen ja työturvallisuuslain mukaisen perehdytyksen toteutuminen tulee varmistaa. 

Rajan terveydenhuollon tehtäviin on oltava selvä 

Vammaispalvelulain uudistuksessa lähdetään siitä, että henkilökohtaisella avulla tai muilla tehtävillä ei olisi tarkoitus korvata kotihoidon tai kotisairaanhoidon palveluita tai muita terveydenhuollolle kuuluvia tehtäviä, joiden ei voida katsoa olevan itsehoitoa. ​Tästä periaatteesta on tärkeää pitää kiinni, jotta henkilökohtaisten avustajien vastuulle ei siirretä liian vaativia tehtäviä. Henkilökohtaiset avustajat työskentelevät pääsääntöisesti yksin avun käyttäjän kotona, joten riskit sekä avun käyttäjän turvallisuudelle että työntekijän oikeusturvalle vahinkotilanteessa on otettava huomioon.  

Lisätietoja: 
Laura Tuominen, sopimusasiantuntija, 050 4092 460.