Siirry sisältöön
Ammattiliitto JHL
  • OmaJHL
  • Yhteystiedot
  • JHL-työttömyyskassa
    • Svenska
    • English
  • Liity jäseneksi
  • Yhteystiedot
  • Etusivu
  • Ajankohtaiset
    • Sopimusneuvottelut
      • Neuvottelutermit
    • TE-palvelut 2024 -uudistus
    • Ammattiliitto JHL ja vaikuttaminen
      • Vaikuttamalla saadaan parempi työelämä
      • Kärkihankkeet
      • Tutkittu tieto
      • Sosiaali- ja terveyspolitiikka
      • Koulutuspoliittinen edunvalvonta
      • Kansainvälinen edunvalvonta JHL:ssä
    • Koulutus- ja tapahtumakalenteri
  • Työ
    • Työehtosopimukset
      • Henkilökohtaisten avustajien Heta-tes
      • Hyvinvointialan virka- ja työehtosopimus HYVTES
      • Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
      • Sote-sopimus
      • Yksityisen sosiaalipalvelualan tes
    • 1001 ammattia – ammattialat
      • Kasvatus- ja ohjausala
      • Ravitsemis- ja puhtausala
      • Sosiaali- ja terveysala
      • Teknisten, energian ja liikenteen alat
      • Tietotyö-, hallinto- ja kirjastoala
      • Turvallisuusala
      • JHL-alojen avoimet työpaikat
    • Työelämäkysymykset
    • Työsuojelu ja -hyvinvointi
    • Työttömyyskassa
  • Jäsenyys
    • Liity jäseneksi!
    • Jäsenmaksu
    • Jäsenedut
    • JHL kouluttaa
      • Ota yhteyttä kurssineuvontaan
    • Osallistu JHL:n toimintaan
    • Nuoret ja opiskelijat
    • Maahanmuuttajat
    • Jäsenpalvelu omaJHL
    • JHL-Shop
  • Yhdistyksille ja aktiiveille
    • Säännöt, ohjeet, mallit
    • Yhdistystoiminnan tekijät
    • Apuvälineitä yhdistystoimintaan
    • Yhdistysten omat koulutukset ja JHL:n tuki
    • JHL-yhdistysten nettisivut ja somekanavat
    • Työtaistelut
      • Lakko
      • Usein kysytyt kysymykset ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta
      • Työtaistelutermit haltuun
    • Luottamusmiehille
    • Työsuojeluvaltuutetuille
  • Tietoa JHL:stä
    • Yhteystiedot
      • JHL:n edustajisto ja hallitus
      • Henkilöstön yhteystiedot
    • JHL:n aineistopankki
    • Työelämäinfot oppilaitoksille
    • Palkanlaskijoille
    • Töihin JHL:ään
  • Työttömyyskassa
  1. Etusivu
  2. Blogi
  3. ”Naisen paikka on kotona!”

”Naisen paikka on kotona!”

19.3.2019

Omaishoidosta tai vaikkapa sairaan lapsen hoitamisesta kotona ottaa perheessä useimmiten vastuun nainen. Perhevapaauudistuksen avulla voitaisiin tukea naisten työmarkkina-asemaa sekä tasa-arvoisia rakenteita. Tällöin myös miehille olisi luontevampaa ja helpompaa ottaa lisää vastuuta hoivasta.

Sanat ja lauseet ovat siitä mielenkiintoisia, että niistä on usein löydettävissä myös piilomerkityksiä. Joskus nämä piiloviestit voivat olla vahvempia alkuperäiset, kirjoitetut sanat.

Viime aikojen trendi on ollut korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että jokaisella ihmisellä on oltava oikeus hyvään ja yksilölliseen hoivaan ja mieluiten vielä omassa kodissaan. Tämä on noussut esiin erityisesti vanhuspalveluiden kohdalla, mutta säännöllisesti käydään kiivaitakin keskusteluja myös siitä, onko lapsen parempi olla kotona vai päiväkodissa.

Asetelma on kerrassaan herkullinen, koska jokainen meistä on omassa asiassaan asiantuntija ja todennäköisesti hoivavastuu on meitä kaikkia jollakin tavalla koskettanut. Mutta sen lisäksi, että aihe on mitä suurimmassa määrin henkilökohtainen, on se myös yhtä vahvasti yhteiskunnallinen.

Euroopan komissio on ottanut tavoitteeksi omaishoidon aseman vahvistamisen ja sen laajamittaisemman käytön. Myös Suomessa sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut erilaisia hankkeita omaishoidon lisäämiseksi. Näissä raporteissa puhutaan lämpimästi siitä, miten perhesuhteet lähentyvät, elämä on auvoisaa ja kukat kukkivat, kunhan vain hoivaamme yhdessä toinen toisiamme omaisina ja läheisinä. Jonnekin raporttien loppuosaan on sitten kirjattu se, että tällä voidaan vähentää hoivan kustannuksia väestön ikääntyessä.

Hoivan kustannukset on toki hyväkin saada kuriin. Se voidaan jopa tehdä omaisten ja läheisten hoivavastuuta lisäämällä. Mutta tämä ei saa koskea pelkästään naisia ja siihen pitää myös saada riittävästi tukea. Ja miestenkin tulee voida toimia omaishoitajana, jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta tai tehdä lyhyempää päivää voidakseen auttaa omia vanhempiaan. Lainsäädäntö tämän toki mahdollistaa jo nyt.

Ongelmana ovatkin vahvasti asenteet ja ne eivät muutu aina vapaaehtoisesti, eivätkä ainakaan hetkessä. Pieni pakko voi hyvin olla se tuuppaus, joka tarvitaan että miehetkin uskaltaisivat kantaa vastuuta hoivasta. Islannissa perhevapaauudistusta ja isäkiintiöitä markkinoitiin oikeutena isille olla enemmän läsnä lastensa elämässä. Suomessa keskustelu tuntuu enemmänkin pyörivän sen ympärillä, otetaanko äideiltä jotakin pois, mikäli miesten vastuuta ja mahdollisuuksia osallistua lastensa kasvuun ja hoitoon lisätään.

Kotihoivassa on toinenkin puoli – työelämää koskettava puoli. Jos koti on kaikille paras hoitopaikka, jonkun on oltava siellä kotona ottamassa vastuu hoivasta. Tänä päivänä valitettavasti aivan liian usein tuo joku on edelleen nainen. Euroopassa 75 prosenttia pitkäaikaishoidosta toteutuu omaisten ja läheisten avulla ja epävirallisen hoivan antajia on noin viidesosa aikuisväestöstä. Noin kolme neljästä omaistaan hoitavista on naisia.

Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa. Moni meistä hoitaa mielellään vaikkapa ikääntyneitä vanhempiaan ja toivottaa tervetulleeksi erilaiset työelämän joustot, vuorotteluvapaat tai mahdollisuuden osa-aikatyöhön, jos sillä saa helpotettua omaa hoivataakkaansa. Tämä on kuitenkin aika klassinen tilanne, jossa yksilön etu – oma henkilökohtainen tilanne – voi olla ristiriidassa isomman tavoitteen kanssa eli tässä tapauksessa tasa-arvon kanssa.

Jo nyt nuoret naiset kärsivät työmarkkinoilla naiseudestaan, tai oikeammin mahdollisesta äitiydestään.  Tilanne heikkenee kuitenkin entisestään, mikäli naisille jää suurempi hoivavastuu myös siellä työuran keski- tai loppupuolella. Jos nainen työuransa alusta asti ajautuu sivuraiteelle osa-aikatyöputkeen kaiken hoivavastuun vuoksi, on kokonaisen ehjän työuran saaminen riittävine eläkkeineen huomattavasti vaikeampaa.

Erilaisia työelämän joustoja on syytä kehittää, mutta on samalla huolehdittava siitä, että emme palaa aikaan, jolloin naisen paikka on automaattisesti kotona.

Vaikka perhevapauudistusta ei toteuteta enää tällä vaalikaudella, odottelemme asian nousemista seuraavan hallituksen agendalle. Olisiko vihdoin aika saada tehtyä perhevapaauudistus, joka huomioisi niin lasten kuin muidenkin hoivaa tarvitsevien vanhemmat, huoltajat ja muutkin läheiset tasaveroisesti? Rakennetaan sellainen malli, jossa kaunista on kääreen (korupuheiden) lisäksi myös sisältö (tasa-arvoisempi hoiva).

Sari Bäcklund

Sari Bäcklund toimii erityisasiantuntijana JHL:ssä, jossa vastuuna hänellä on mm. sote-asiat. Vapaa-aika kuluu lukemisen, lenkkeilyn ja teatteri- tai muiden kulttuuritapahtumien parissa, jos vain aika antaa myöten.

Näytä lisää kirjoittajalta (8)

Sinua voisi kiinnostaa myös

Suomen hallitus yrittää romuttaa perustuslaillisen oikeutesi lakkoon

31.1.2024
Ihminen istuu pöydän ääressä ja kirjoittaa muistivihkoon edessään kannettava tietokone

Paikallinen sopiminen nousi neuvottelupöytään – miten sen laajeneminen vaikuttaisi yksityisellä opetusalalla ja aikuiskoulutuskeskuksissa?

19.3.2024
laskin ja ruuvipuristimessa kolikoita

Hallituksen tuottavuusohjelma amputoi valtionhallintoa – henkilöstö laitetaan yhä kovemmalle

5.6.2024

Jaa tämä sivu

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa viestipalvelu X:ssä
  • Jaa sähköpostilla
  • Jaa WhatsAppilla
  • Jaa Telegramilla

LIITY VAHVAAN JOUKKOON

LIITY JÄSENEKSI
Ammattiliitto JHL

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki
Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki

Yhteystiedot
Aluetoimistot

Sivuston sisältö

  • Etusivu
  • Ajankohtaiset
  • Työ
  • Jäsenyys
  • Osallistu JHL:n toimintaan
  • Yhdistyksille ja aktiiveille
  • Tietoa JHL:stä

Pikalinkit

  • Työttömyyskassa
  • Liity jäseneksi
  • Svenska
  • English

Seuraa meitä

  • Facebook
  • X / Twitter
  • Instagram
  • YouTube
  • LinkedIn
  • TikTok

© 2025 Ammattiliitto JHL
  • Tietoa evästeistä
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste