Tervettä talouspolitiikkaa ja kasvuinvestointeja, kiitos

Ammattiliitto JHL toivoo Suomen hallitukselta pitkäjänteistä ja järkevää talouspolitiikkaa. Hallitus on ensimmäisten kahden vuotensa aikana ehtinyt työmarkkinoiden myllertämisen lisäksi samalla sopeuttaa julkista taloutta varsin mittavasti. Tästä huolimatta talouskasvu tai julkisen sektorin velkasuhde eivät ole parantuneet.

Sopeutuksien vaikutuksesta ja kohdentumisesta on keskusteltu pitkin matkaa laihoin tuloksin, ja tutkimusnäyttö toimien kohdentumisesta pienituloisiin on karua luettavaa. Ajatuspaja UTAK:n tuoreiden laskelmien mukaan näyttäisi siltä, että leikkaukset itsessään ovat vähintäänkin osasyyllinen talouskasvun ja julkisen talouden velkasuhteen heikkoon kehitykseen. Tilanteen parantamiseksi hallitukselta tarvittaisiin järkeviä, täsmällisiä ja pitkäjänteisiä kasvutoimia – ei taloutta ja hyvinvointia rapauttavia leikkauksia tai perusteettomia veronalennuksia.

Hallitus käy kevään 2025 kehysriiheen epävarman taloustilanteen keskellä. Kahden ensimmäisen vuotensa aikana hallitus on tehnyt varsin massiivisia leikkauksia, mutta niistä huolimatta julkinen talous on edelleen alijäämäinen. Vuodelle 2024 hallitus esitti noin kuuden miljardin sopeutuspakettia ja 11,5 miljardia euroa alijäämäistä budjettia. Vuodelle 2025 sopeutus oli noin kolme miljardia ja alijäämä edelleen noin 12 miljardia euroa. Suurimpia säästöjä ovat olleet sosiaaliturva, esimerkiksi ansioturva, jonka hyödyt kanavoitiin Työllisyysrahastosta valtion taloutta vahvistamaan (noin 700 miljoonaa euroa), lisäksi sopeutustoimista löytyy monien etuuksien indeksijäädytyksiä, sote-sektorin leikkauksia ja arvonlisäveron nosto.

Miksi sitten mittavasta saksienheiluttelusta huolimatta talous ei kasva tai velkasuhde ei parane? Syytä voidaan hakea vuoden 2024 kehysriiheen tuotetuista VM:n taustamateriaaleista. [1] Selitys on väkisinkin hieman tekninen, ja pyörii niin sanotun finanssipoliittisen kertoimen ympärillä.

Finanssipoliittisella kertoimella tarkoitetaan sitä, että miten paljon julkinen kulutus tai julkiset investoinnit vaikuttavat bruttokansantuotteeseen. Perinteisesti on ajateltu, taloustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen nojaten,[2]  että kerroin on lähellä yhtä, jolloin euron panostus tai euron leikkaus kasvattaa (tai pienentää) bruttokansantuotetta noin eurolla. Keväällä 2024 VM päätti kuitenkin muuttaa kertoimekseen 0,5, jolloin euron leikkaus julkisiin menoihin pienentää BKT:ta vain 50 sentillä.

Finanssipoliittista kerrointa pienentämällä saatiin siis esitetyt leikkaukset näyttämään vähemmän haitallisilta talouskasvun näkökulmasta. Tutkimuskirjallisuuden[3] perusteella kertoimen voi yleensä ajatella olevan lähellä yhtä, mutta matalasuhdanteessa – jossa Suomikin velloo – kerroin on korkeampi, jopa lähellä kahta. VM:n tekemästä kerroinmuutoksesta ja siitä seuraavasta leikkausten ylimitoittamisesta ja sen haittojen aliarvioimisesta huomauttivat sekä tutkijat[4] että työntekijäjärjestöt[5] – toistaiseksi turhaan.

Tuoreen raportin mukaan Suomen talous on kärsinyt näistä leikkauksista. Uuden talousajattelun keskus UTAK[6] julkaisi laskelmat, joissa Suomen talouden kehitystä ja julkisen sektorin velkakestävyyttä arvioidaan samoilla menetelmillä kuin Euroopan komissio. UTAKin laskelmissa kuitenkin finanssipoliittisen kertoimen arvioitiin olevan tutkimuskirjallisuuteen perustuva 1,4 ja sopeutuksen vaikutusten näkyvän taloudessa viiden vuoden ajan. Vertailun vuoksi komission laskelmissa kerroin oli 0,75 ja sopeutusvaikutusten kesto kolme vuotta.

Laskelmien perusteella tehdyt kuvaajat löytyvät raportin sivulta 4.

UTAK:n kuviosta nähdään, että Suomen talous kasvaisi paremmin ja julkinen velkasuhde pysyisi alhaisempana ilman sopeutusta kuin sopeutuksen kanssa – jos sopeutuksen vaikutuksia talouteen arvioidaan realistisempien oletusten pohjalta. Vaarana onkin, että jatkuva leikkaaminen ja sopeuttaminen näivettää talouskasvua siinä määrin, että leikkausten kehästä ei ikinä päästä pois, vaan aina päädytään leikkaamaan lisää ja ihmetellään miksi talous ei kasva. Talous ei kasva, jos kasvu leikataan pois.

Sen lisäksi, että Orpon hallituksen sopeutus on ollut talouskasvulle haitallista, on leikkauksilla myös huomattava inhimillinen hinta. STM arvioi[7], että merkittävimmät negatiiviset vaikutukset Orpon hallituksen muutoksista sosiaaliturvaan ja sote-palveluihin ”kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin”. THL puolestaan on arvioinut hallituksen leikkausten yhteisvaikutuksesta toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi jopa 100 000 hengellä, suhteellisesti kipeimmin toimet osuvat työttömiin ja opiskelijoihin.[8] Kela on useasti varoittanut pienituloisuuden lisääntyvän ja esimerkiksi lapsiperheiden olevan pahimpien kärsijöiden joukossa.[9]

Mitä hallituksen sitten tulisi puoliväliriihessään tehdä?

Pyrkimys julkisen talouden vahvistamiseen, ja luottamuksen luomiseen poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa ovat hyviä lähtökohtia. Murron kasvutyöryhmästä on tullut hyviäkin esityksiä. Näitä ovat mm. koulutus- ja osaamistason nousuun ja T&K toiminnan tukemiseen tähtäävät toimet. Teollisuussijoituksen vahvistaminen ja kasvattaminen olisi tärkeä lisä suomalaiseen yritysrahoituskenttään, se auttaisi kasvuyrityksiä kasvamaan kotimaassa ja vahvistamaan Suomea.

Mikäli riihessä puututaan hankintalain uudistukseen, tulee huoltovarmuus, julkisten toimijoiden taloudellinen asema ja kotimaisten yritysten intressit huomioon. Näiden lisäksi JHL kiittää myös suureen tarpeeseen tulevista lisämäärärahoista Rikosseuraamuslaitokselle, joka VM:n kehysesityksestä löytyy. Hyvinvointialueiden taloutta voisi vahvistaa ainakin pidentämällä alijäämien kattamisvelvoitetta, tai teknisellä korjauksella hyvinvointialueindeksiin siten, että jälkikäteistarkastuksessa huomioitaisiin toteutunut kustannuskehitys vanhentuneiden ennusteiden sijaan. Työmarkkinoilla pitäisi repimisen sijaan rakentaa luottamusta, sillä sopimuskorotuksilla on tärkeä rooli monien tärkeiden ammattiryhmien ansiokehityksessä[10] – ja kotimaisen kysynnän vahvistaminen tukisi talouttamme.[11]

Talouskasvua todella tarvitaan, ja sitä pitää tukea määrätietoisella talouspolitiikalla. Mitä tahansa ei kuitenkaan kasvun nimissä ajaa. Julkisuudessa vellovat esitykset yleisistä ansiotuloveron alennuksista, yhteisöveron alentamisesta ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuksista luopumisesta ovat kalliita toimia, joiden kasvuhyödyt ovat hyvin ohuissa kantimissa. Myös osaan Murron kasvutyöryhmän veronalennusesitysten suhteen on syytä olla kriittinen. Mahdolliset kasvuhyödyt, joita perintöveron poistolla, osakesäästötilin laajennuksella, osinkoverotuksen alentaminen suuromistajilta tai kansainvälisen verovilpin seurannan keventämisellä voidaan mahdollisesti saavuttaa, ovat epäsuhtaisen pieniä verrattuna siihen, miten paljon ne rapauttavat julkista taloutta. Toimia on kritisoitu sekä työryhmän sisältä[12] että ulkoa[13].

Kun hallitus on kaksi vuotta ottanut köyhiltä, olisi surullista, jos se kääntyisi puoliväliriihessään antamaan rikkaille – vaikka talouskasvun nimissä. Nyt tarvitaan järkeviä investointeja tulevaisuuden yrityksiin sekä julkiseen sektoriin, joka luo taloudellemme luotettavan ja ennustettavan toimintaympäristön. JHL toivoo Suomen hallitukselta pitkäjänteistä ja järkevää talouspolitiikkaa.

[1] https://vm.emmi.fi/l/HkSPvgrQsVtx Tiedosto: ”VM Arvioita finanssipoliittisen kertoimen suuruudesta 4.3.2024”

[2] https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/joes.12241

[3] https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/joes.12241

[4] https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/kehysriihi-osoittaa-etta-valtiovarainministerion-ei-tule-olla-kritiikin-ylapuolella/

[5] https://www.sttk.fi/2024/05/15/valtiovarainministerio-aliarvioi-sopeutuksen-haittavaikutuksia/

[6] https://utak.fi/wp-content/uploads/2025/04/Report-2025-04-v2.1-Web.pdf

[7] https://stm.fi/documents/1271139/198978037/FINAL_Yhteisvaikutukset+eri+ihmisryhmien+perus-+ja+ihmisoikeuksien+toteutumiseen.pdf/b7cb50b9-37ce-9dac-a097-64a88be42075/FINAL_Yhteisvaikutukset+eri+ihmisryhmien+perus-+ja+ihmisoikeuksien+toteutumiseen.pdf?t=1727092559052

[8] https://thl.fi/-/thl-n-raportti-laajat-sosiaaliturvaleikkaukset-lisaavat-eriarvoisuutta-ja-muuttavat-suomalaisen-sosiaalipolitiikan-suuntaa

[9] https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-laski-nain-sosiaaliturvan-leikkaukset-heikentavat-pienituloisten-lapsiperheiden-toimeentuloa/9078834

[10] https://labore.fi/julkaisu/palkkakehitys-tyontekijatasolla-julkisen-ja-yksityisen-sektorin-vertailua-2/

[11] https://sorsafoundation.fi/suomen-talous-kaipaa-kotimaisen-kysynnan-vahvistamista/

[12] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166138/VN_2025_25.pdf

[13] https://sorsafoundation.fi/verotroijalaiset/?fbclid=IwY2xjawJJ-ftleHRuA2FlbQIxMQABHWB6tTs32jUteer1L3kbY41rSlFg9xHwtMbdO6iD8WCo-rJGg7ptw-D5HQ_aem_pMWnGBMtpURhmyVjKqc_RA